Epävarmuutta eläkejouston uhkalla

Pekka Isaksson

Yle uutisoi pari päivää sitten Eläketurvakeskuksen uusimmasta kirjasta Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Kun on seurannut viime vuosien ja vuosikymmenienkin keskustelu, uutisen kärki ei yllättänyt: Eläketurvakeskus ja eläkeasiantuntijat ovat huolissaan eläkejärjestelmän kestävyydestä ja rahoituksesta. Se olisi uutinen, että Eläketurvakeskuksen jossakin tilaisuudessa niistä ei olisi oltu huolissaan.

Nyt valtakunnan puolivirallinen huolestumistoimisto oli saanut uutta murehtimista tilastokeskuksen arviosta, että syntyvyys saattaa madaltua vielä siitä, mitä viime kesänä arvioitiin. Kirjassa tai ainakin sen julkistamistilaisuudessa olivat eläkeasiantuntija tarjonneet keinoiksi työperäistä maahanmuuttoa ja eläkkeiden joustamista. niin, että hyviä aikoina eläke nousee ja huonoina pienenee.

Tuosta toisesta keinosta huolestuin jo minäkin, joka karjattomana olen yleensä huoleton mies. Piti ryhtyä tarkemmin selvittämään asiaa. Paljastui, että joustoa tarjoavat Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantajat Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen.  Sepäs ei ollut yllätys.

Vaikka juttuun haastatellut eläkeyhtiöiden johtajat rauhoittelivat eläkeläisiä vakuuttamalla, että eläkejärjestelmä kestävyys ei lähitulevaisuudessa ole uhattuna, jättää uutinen pari kysymystä. Miksi moinen uhkaava viesti vain pari vuotta viimeisimmän eläkeuudistuksen jälkeen? Siinähän muun muassa eläkeikää päätettiin nostaa roimasti juuri eläkejärjestelmän kestävyyden nimissä. Joustavalla eläkeindeksillä uhkaaminen vain lietsoo epävarmuutta.

Lopuksi: tarvitaanko eläkeläisten kurittamiseen erityistä joustoindeksiä. Juha Sipilän ja Petterin Orpon hallitus – ja onhan siellä se entinenkin puoluejohtaja, jonka nimeä en nyt millään muista – hallitus on onnistunut kuurnitsemaan eläkeläisiä ihan vanhoilla konsteilla. Janne Kalluisen selvitys Eläkkeensaajan vero- ja ostovoimakehitys 2000-luvulla (Veronmaksajien keskusliitto, 2018) kertoo, että eläkkeen ostovoima oli heikentynyt  v. 2015–2018 eli kuluvalla vaalikaudella kaikilla selvityksen esimerkkitulotasoilla.

Vähiten ostovoima oli heikentynyt suurimmalta esimerkkitulotasolta 0,1 prosenttia. Viidellä alimmalla tulotasolla ostovoima oli heikentynyt 0,8–1,3 prosenttia. Eläkkeiden ostovoimaa ovat Kalluisen mukaan nakertaneet eläkeindeksien leikkaukset ja jäädytykset. Ostovoima oli pienentynyt viime vuonna 953 euron kuukausieläkettä saavalla 1,3 prosenttia ja 1 247 euron kuukausieläkkeellä vastaavasti 0,8 prosenttia vuoteen 2015 nähden.

Kun eläketulovähennykset riippuvat kansaneläkkeen määrästä, kansaneläkeindeksin heikentyminen on vaikuttanut myös työeläkkeensaajien verotukseen. Kansaneläkeindeksi pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla, mutta kuluttajahintaindeksin on arveltu nousevan 1,4 prosenttia, joten ostovoiman aleneminen jatkuu. Takuueläkkeen pieni korotus, 9,25 euroa kuukaudessa, ei korvaa sitä edes niille, joita se ylipäänsä koskee.

Näistä murheistä huolimatta kävelkää, hyvät ihmiset. Vaikka se ei leipää levennä, niin tuleepa vallankin tällaisessa talvisäässä punaiset posket ja hyvä mieli!