• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Eläkeläiset Ry - Pensionärerna Rf

Vuodesta 1959 liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa

Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten
parissa vuodesta 1959
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Valtuusto 2023
    • Strategia
    • Tavoiteohjelma
    • Eläkeläinen-lehti
      • Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
    • Ajankohtaista
    • Vuosikertomukset
    • Tietosuoja
  • Toiminta
    • Kalajoen retkeilypäivät 2023
    • Koulutus
      • Syksyn 2023 kurssikalenteri
      • Kurssille ilmoittautuminen, hinnat ja kurssituki
      • Tulostettava kurssihakemus
    • Liikunta
      • Jumppaa ja harjoituksia
      • Videomateriaaleja
      • Taukojumppasarja
    • Monikulttuurinen toiminta
      • Valokuvanäyttely
      • Toiminta
      • Tukihenkilöt
      • Materiaali
      • Yhteistyökumppanit
    • Ikäystävällinen kunta
    • Toimintatonni-avustukset
    • Entisten viisasten kerho
    • Aineistopankki
    • Aineistoa yhdistyksille
    • Aineistoa ohjaajille
      • Tanssipajat
  • Yhdistykset alueittain
    • Etelä-Hämeen Aluejärjestö
    • Helsingin Aluejärjestö
    • Jokilaaksojen Aluejärjestö
    • Kaakkois-Suomen Aluejärjestö
    • Kainuun Aluejärjestö
    • Keski-Suomen Aluejärjestö
    • Lapin Aluejärjestö
    • Pirkanmaan Aluejärjestö
    • Pohjanmaan Aluejärjestö
    • Pohjois-Karjalan Aluejärjestö
    • Satakunnan Aluejärjestö
    • Savon Aluejärjestö
    • Uudenmaan Aluejärjestö
    • Varsinais-Suomen Aluejärjestö
  • Jäsenyys
    • Tervetuloa mukaan
    • Jäsenedut
    • Jäsenhakemus
    • Eläkeläisten tuetut lomat
    • Myyntituotteet
    • Paikallisyhdistyksen säännöt
  • Blogit
  • Yhteystiedot
    • Toimisto
    • Laskutusosoite
    • Hallitus ja valtuusto
  • Svenska

Hugon tarina

7.6.2018

Pekka  Isaksson

Tänään oli vapaapäivä Tiellä Tammisaareen -kävelyssä. Se tuli ainakin minulle tarpeeseen. Kunto on kestänyt hyvin, mutta jalkapohjat ovat kokeneet kovia maanteillä, joilla suurin osa reitistä on taitettu. Edessä on yksi etappi, Meltolasta Dragsvikiin.

Vapaapäivänä voi kirjoittaa muusta kuin kävelystä, sisällissodan muistamiseen ja tutkimiseen toki liittyvästä. Ostin viime sunnuntain etapilla Pertti Vuoriolta Tammisaaren muistomerkin hoitoyhdistyksen julkaiseman kirjan Hugo 1918. Sen on kirjoittanut Sirpa Kähkönen. Hän on varmasti monille tämänkin blogin lukijoille tuttu kirjailija aikaisemmista teoksistaan, muun muassa hienosta Kuopio-sarjasta ja Tieto-Finlandia-ehdokkaasta Vihan ja rakkauden liekit.

Uusimmassakin kirjassa Kähkösen ote on mikrohistoriallinen. Siinä tutkitaan menneisyyttä yksittäisten ihmisten kohtaloiden kautta. Hugo Enbom oli tamperelainen viilari, joka Tampereen ankarien taistelujen aikana jäi valkoisten vangiksi ja kuljetettiin jo ennen taistelujen taukoamista Raahen vankileirille samoin kuin hänen vanhemmat veljensä Emil ja Arvid Enne. Emilin poika Yrjö jätettiin Tampereen vankileirille. Nimestä ainakin ikääntyneemmät lukijat ounastelevat, ja aivan oikein, että tarina sivuaa myös sodan jälkeen SKDL:n pääsihteeriksi ja toiminnanjohtajaksi sekä TUL:n varapuheenjohtajaksi ja kansanedustajaksi valitun Yrjö Enteen vaiheita.

Raahesta Hugo ja Emil kuljetettiin kesäkuun alussa Tammisaareen, josta alkoi juuri tuolloin kehittyä todellinen vankileirihelvetti. Sinne Kähkönen vie lukijat karttoina vankien kirjeet ja muistelut. Hugo kirjoitti omaisilleen koko vankilataipaleensa ajan, ja kirjeistä ovat säilyneet hänen vaimolleen kirjoittamansa. Ne ja muut Hugon pojantyttären Eija Mäkisen säilyttämät ja Kansan Arkistoon lahjoittamat kirjeet saivat Kähkösen alun perin kiinnostumaan juuri Hugon ja muun Enbomin-Enteen suvun kohtalosta sisällissodan aikana ja sen jälkeen.

Kirjeiden avulla, niitä taiten tulkitsemalla ja liittämällä muuhun tutkimustietoon, Kähkönen piirtää selvän, tarkasti rajatun kuvan vankien oloista ja mielialoista Tammisaaren vankileirissä, jonne kuljetettiin kaikkiin 10 000 vankia. Heistä yli 3 000 kuoli. Kun tiedetään, että vain 31 kuoli pakoyritysten yhteydessä tai teloituksissa, tiedetään myös, että muut saivat surmansa leirin hirvittävien olosuhteiden vuoksi.

Useissa blogikirjoitukissa ja arvioinneissa on jo toistettu milloin paremmin, milloin huterammin Kähkösen tarina Hugosta. Sellaisesta tarinan puhkitoistamisesta en pidä, erityisesti kun kirjan yksi luku on otsikoitu Mysteeriksi. Siksi  jätän sen tekemättä suosituksella ja kehotuksella: lukekaa itse, suomeksi tai ruotsiksi. Kirja on kaksikielinen. Käännös on Gunilla Hemmingin.

Vaikka itse olisin kaivannut hieman enemmän taustatietoja Tammisaaren leiristä, on Kähkösen rajaus varsin tiukasti Hugon ja muun Enbomin-Enteen suvun tarinaan perusteltu. Jokaisen ihmisen tarina on ainutlaatuinen, mutta Kähkösen tasoinen kirjailija haluaa ja osaa kertoa sen niin, että se avaa avaran näkymän aikakauden tapahtumahistoriaan ja henkiseen ilmapiiriin.

Facebooktwitter

Avainsanoilla:

Ensisijainen sivupalkki

Footer

TILAA UUTISKIRJE sähköpostiisi


Eläkeläiset ry
Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki
Puh. 020 743 3610
elakelaiset(at)elakelaiset.fi

Tietosuojaseloste »Saavutettavuusseloste »

Tuettu Veikkauksen tuotoilla tunnus

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·