Hannu Partanen
Orpon-Purran hallituksen toimien vuoksi Suomen talous on pohjaluvuissaan. Talouden kasvulukuja reivataan alaspäin, ja taantuman varjo epävakaan maailmantilanteen aikana on entistä tummempi.
Hallitus sanoo vakauttaneensa maan taloutta tähän mennessä yhdeksällä miljardilla eurolla pääkohteenaan sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen leikkaukset. Hallituksen toimien tuloksena työllisten määrä on laskenut, työttömyys kasvanut, köyhyys, pienituloisuus ja niiden myötä asunnottomuus lisääntynyt ja ruokajonot pidentyneet. Erityisen hälyttävää ja haavoittavaa on lapsiköyhyyden kasvu. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut hallituksen tähänastisten leikkausten lisäävän köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla.
Kun maan hallitus valmistautui linjaamaan puoliväliriihessä maan talouden suuntaa lähivuosille, lähetti Suomen sosiaali- ja terveys -yhdistys Soste hallitukselle painokkaan viestin: Pienituloisten määrä olisi mahdollista kääntää selkeään laskuun perumalla kohdennetusti hallituksen aiempia sosiaaliturvan leikkauksia. Vastaavasti, jos sosiaaliturvan leikkauksia ei peruta, jatkuu pienituloisten määrän kasvu aina vuoteen 2027 asti.
Arviot perustuvat Sosten huhtikuussa tekemiin laskelmiin. Laskelmissa huomioitiin vain osa hallituksen leikkauksista: sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten jäädytykset, työttömyysturvan lapsikorotuksen sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttamisen vaikutukset. Hintalappu näiden toimien perumiselle olisi 255 miljoonaa euroa ensi vuonna, summasi Soste. Esitykset voitaisiin hyvin rahoittaa esimerkiksi kiristämällä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Tämän veron kiristämistä kun pidetään laajasti tarpeellisena suomalaisten ekonomistien ja veroasiantuntijoiden keskuudessa.
Keskiviikkoiltana 23. huhtikuuta, kun puoliväliriihen tuloksia esiteltiin hallituksen tiedotustilaisuudessa, tuli heti selväksi, että nyt ei haluta puhua syvenevästä köyhyydestä ja pienituloisuudesta ja niihin liittyvien ikävien sosiaalisten ongelmien voittamisesta. Ei nyt haluttu puhua myöskään valtion talouden alijäämästä, ei edes rahan puutteesta. Nyt valettiin uskoa tulevaisuuteen ja talouskasvun ihmeeseen, mikä toteutuu suuntaamalla miljardiluokan veronalennukset yhteiskunnan kaikkein vauraimmalle väestönosalle. Oikeistohallitus tunnusti väriä ennen näkemättömällä suoruudella. Se vakuutti yhteistä uskoaan velalla annetun vastikkeettoman lahjan muuntumiseen talouskasvun kautta yhteiseksi vauraudeksi. Ideologista uskoa eivät horjuta edes useiden talousviisaiden epäilyt ja varoituksen sanat.
Suorassa televisiolähetyksessä saimme seurata Orpon hallituksen poliittista täyskäännöstä. Hallituksen toiminnan ensimmäisellä puolikkaalla ei ollut rahaa juuri mihinkään (paitsi maanpuolustukseen ja turvallisuuteen) ja sillä perusteltiin miljardiluokan leikkaukset ja kansan kurittaminen. Kunnes nyt onkin varaa tehdä historiallisen suuret veronkevennykset. Tuloverotuksen kevennetään runsaalla miljardilla eurolla ja yritysten yhteisöveron alennuksen hinnaksi on arvioitu noin 900 miljoonaa euroa. Esitystä voisi ilkeästi kuvailla taloudellisesti epävakaan valtion kassan ryöstöksi.
Selväksi tuli, että hallituksen on käytännössä nyt haudannut tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamisesta, minkä nimiin hallituspuolueet ovat viime eduskuntavaaleista asti vannoneet. Jos haluaa uskoa verojen alennuksen dynaamisten vaikutusten kuittaavan edes osan veronalennuksista, niidenkin vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Kun hallituksen talouden kehyksessä lisätään myös menoja, arvioidaan, että hallituskauden lopulla julkiseen talouteen syntyy miljardin euron vaje. Lisäksi kattamatta ovat vielä lupaukset 3,6 miljardin euron lisäyksistä puolustusmenoihin. Orpon hallitus siirtää härskisti valtion talouden ongelmat tulevien hallitusten niskaan.
Hallitus alleviivasi vahvasti valintojensa ideologista luonnetta poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden verotuksessa. Se koskee kahta miljoonaa suomalaista palkansaajaa ja järjestäytynyttä työnantajakenttää. Se murentaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan perustaa, vähentää luottamusta ja vahvistaa poliittista ja ideologista vastakkainasettelua.
Hallitus teki päätöksensä samaan aikaan, kun poliisit ja valtion muut työntekijät kamppailevat työehdoistaan lakonuhan alla ja kansalaisten muistissa vielä on hallitusliittoutuman rökäletappio kevään alue- ja kuntavaaleissa. Valtaa pitävä oikeistoliittoutuma käy viimeistä taistoaan saadakseen täydellinen niskalenkin ammattiliitoista ja siten vahvistaakseen isäntävaltaa työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa.
Kuin tukistuksena Sostelle hallitukselle ikävän köyhyysongelman esillä pitämisestä, hallitus päätti kehysriihessä 10 miljoonan euron lisäleikkauksesta sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuleviin valtionavustuksiin. Aiemmin päätettyjen leikkausten kanssa järjestöavustukset pienenevät vaalikauden aikana yhteensä 140 miljoonaa euroa.
Kesä on ovella ja askel tennarissa talvikenkää kevyempi. Vappuna suunnataan askeleet vapputoreille ja -kulkueisiin. Hallituksen uusimmat, räikeästi eriarvoisuutta lisäävät poliittiset toimet suorastaan kutsuvat kävelypässit taas Helsingin vappukulkueeseen Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta -päätunnuksen taakse.