Pekka Isaksson
Täytyy olla melkoinen fakiiri, jotta saisi koronaviruksen tartuntatilaston osoittamaan, että tartuntojen ero Uudenmaan ja muun maan välillä on tasaantunut tai edes tasaantumassa. Senhän pääministeri Sanna Marin mainitsi perusteena, kun hän viime viikolla arveli, ettei rajasulkua jatketa huhtikuun 16. päivän jälkeen.
– Tautitilanne maan eri osissa tasaantuu sillä tavalla, että tälle rajoitustoimenpiteelle ei uskoakseni ole jatkoa, Marin sanoi A-studiossa keskiviikkona 8.4. Kun Marin on yleensä pyrkinyt pysymään tosiseikoissa, on arvio hänen sanomakseen outo poikkeus.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, nettisivuilta löytyy paljon hyviä tilasto- ja muita aineistoja koronaviruksesta. Siellä on laajat ja jatkuvasti päivittyvät tilastot todetuista tartunnoista maakunnittain ja kunnittain. Sairaanhoitopiireittän on tilastot myös sairaaloissa ja tehohoidossa olevista sekä kuolleista.
Itse olen seurannut näiden lisäksi myös THL:n koronakarttaa, jossa näkyvät hyvin maan eri alueiden erot koronan ilmaantuvuudessa. Se tarkoittaa tartuntojen määrää 100 000 asukasta kohti. Kartta ja siihen alueittain merkityt luvut paljastavat yhdellä silmäyksellä maakuntien suuret erot. Niinpä tämänhetkiset tilastot kertovat:
– Uudellamaalla ilmaantuvuus on 114,1. Luku on THL:n koronakartasta 13.4. klo 13.45, jolloin vahvistettuja tartuntoja Uudellamaalla oli 1924.
– Muualla ei olla lähelläkään Uudenmaan lukua. Suurin ilmaantuvuus Uudenmaan ulkopuolella on Meri-Lapissa, jossa se on 82,9. Kun väkimäärä on vähäinen, on tapauksia kuitenkin vain 50. Kainuussa luku oli eilen 56,7 ja tapauksia 41.
– Muutamien muiden maakuntien ilmaantuvuudet olivat 13. huhtikuuta: Pirkanmaa 33,3, Varsinais-Suomi 34,8, Pohjois-Savo 17,9, Keski-Suomi 41,2 ja Pohjois-Pohjanmaa 26,1.
– Huomioarvoista ovat Uudenmaan naapurien pienet ilmaantuvuudet: Kanta-Häme 33,3, Päijät-Häme 23,3, Kymenlaakso 17,6.
Kaikki tämä kertoo siitä, että koronatartuntojen määrä Uudenmaan ja muun maan välillä on tuskin tasaantunut viime viikkoina. Sen vahvistaa myös tartuntojen historia, josta minulla ei tosin ole nyt käytettävissä päivittäisiä tietoja, mutta jotakin on. Huhtikuun 5. päivänä eli noin viikko Uudenmaan rajasulun jälkeen Pirkanmaalla ilmaantuvuus oli 24,9, Keski-Suomessa 30,9, Varsinais-Suomessa 21,2 ja Uudellamaalla 70,5.
Ilmaantuvuuden erot eivät siis ole tasaantuneet. Ne ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan jopa niin, että kasvuprosentit ovat aika lähellä toisiaan tai Uudenmaan nousu on ollut muuta maata nopeampaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ilmaantuvuus kasvoi 5.4–13.4.jonkin verran alle 50 prosenttia, mutta Uudellamaalla kasvu oli hieman runsaat 60 prosenttia. Tulos on tasan päinvastainen kuin Marin arveli.
Toivottavasti THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kertoneet riittävän huolellisesti oikeat luvut hallitukselle, kun se kokoontuu huomenna tekemään päätöstä rajasulusta. Kokonaan toinen asia on se, että rajasulun purkamiselle saattaa olla muita hyviä tai ainakin perusteltuja syitä, kuten talous ja sulun valvonnan työllistävyys.
Lopulta voi olla niinkin, että pitkällä aikavälillä rajasulku kasvattaa maan sisäiset erot liian suuriksi. Silloin korona voi räjähtää silmille täällä maakunnissa, kun sulku aikanaan on pakko purkaa. Se tapahtunee joka tapauksessa ennen kuin viruksen leviäminen on pystytty tukahduttamaan kokonaan.
Niin tai näin, kävelyn hyödyistä meillä on varmaa tietoa ja kokemusta. Siis kävelkäåä, hyvät ihmiset, mutta pitäkää kunnon turvavälit.
Kainuun ja Meri- Lapin lukemat
ovat kestämätön perustelu
Pian ylläolevan kirjoittamisen jälkeen Yle uutisoi ”hallituslähteisiin” viitaten, että sosiaali- ja terveysministeriö ja THL eivät esitä jatkoaikaa rajasululle. Kuulemma pitäisi panna myös Lappi ja Kainuu sulkuun, koska niissä koronamäärät ovat nousseet nopeasti. Perustelu on kestämätön.
Meri-Lapissa on siis 50 tapausta ja Kainuussa 41. Se on yhteensä 91 tapausta eli 1/20 Uudenmaan tartunnoista. Ei sillä voi mitään toimia tai toimimatta jättämistä perustella uskottavasti. Hoi hallitus, yrittäkää nyt hemmetissä jotakin parempaa, tai tälle nauravat naurismaan aidatkin kävelypässien reittien varrella.
Pertti Vuorio sanoo
Olen samaa mieltä Pekan kanssa. Ehkä rajoituksilla haluttiin ainoastaan vaikuttaa Pääsiäisliikenteeseen. Voitaisiin hyvin jatkaa kuun loppuun ja arvioida sitten. Rajoitus ei nytkään estä tarpeellista liikkumista.