Kävelypässit korpivaelluksella

Topi Berg

Viime maanantaina eli 8.11. kuusi reipasta kävelypässiä kokoontui Kuusijärvelle. Heidän vakaa aikomuksensa oli vallata Sipoonkorven kansallispuisto. Kun pässeistä puhutaan, niin sinne korven pimentoihin he suunnistivatkin.

Siinä mentiin peräkkäin kuin kananpojat. Puiston esitteessä sanotaan, että maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot suuria. Korkeuserot huomasi heti. Ensin mentiin kalliota ylös ja kohta alas, sitten mentiin vielä alemmas ja noustiin vielä ylemmäs. Kun näin jatkettiin kilomeri toisensa jälkeen, niin alkoihan se tuntua kintuissa.

Keli oli tosi liukas, niin että hankalimpien paikkojen ylittäminen oli varovaista töpöttämistä. Siitä huolimatta minun jalkani lipesi ja kaaduin. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Kansallispuiston korkeimmilta kallioilta on huikeat näkymät. Tuolla näkyi Hakunila ja tuolla Tikkurila. Kallioilla tuuli niin kovasti, että melkein paleli. Sipoonkorven halki virtaa Sipoonjoen sivujoki Byabäcken, jonka lehtipuustoisilla alueilla on runsas lintukanta. Järviä on paljon. Nyt minäkin tiedän, missä on Bisajärvi, joka on kuulemma hyvä uimapaikka.

Lehdissä on paljon puhuttu siitä, miten kävijät sotkevat luontoa. Nuotioita tehdään kiellettyihin paikkoihin, roskat jätetään luontoon, oksia katkotaan, kiviä siirrellään. Me pässit vaelsimme pitkin puistoa lähes viisi tuntia. Siistimpää joukkoa saa hakea. Kukaan ei polttanut – päreitäkään – eikä jättänyt eväspapereitaan luontoon.

Kapeilla poluilla oli aika paljon vastaantulijoita ja ohimenijöitä. Aina tervehdittiin ystävällisesti. Osa oli menossa nuotiopaikan tulille, osa samosi kävelysauvojen kanssa jonnekin korven kätköihin. Korvessa on laavuja yöpymistä varten. Sipoonkorvessa pystyy siis viettämään erämaaelämää, vaikka ollaan ihan Helsingin kupeessa.

Kun kävelypässit ovat tarkkoja numeroista, niin kilometrejä tuli reilut kaksitoista ja askelia 20 000. Kiva oli kävellä tai paremminkin kiipeillä mukavassa porukassa. Kuten edellä tuli sanottua, jalat olivat aika kipeät, mutta kyllähän noilla jo illalla yhdelle tai kahdelle kaljalle pystyi köpöttelemään.

Mikä olisi helpompi vaihtoehto kävellä kaksitoista kilometriä kuin kavuta liukkaita kallioita ylös ja alas. Yksi vaihtoehto on kävellä Eläintarhan kentän ympäri 30 kertaa. 30 x 400 m = 12 km. Helppoa se olisi, mutta maisemat olisivat aika tylsät. Mieluummin minä lähden yrittämään jotain vaikeampaa, vaikkapa veden päällä kävelyä Töölönlahden yli. Pässien mukavassa porukassa se voisi onnistua. Sitä paitsi Egyptin korpi Lieksassa on jo nimensä puolesta haasteellinen.

Lopuksi tietoisku

Sipoonkorpi on Suomen 36. kansallispuisto. Se perustettiin vuonna 2011. Nyt kansallispuistoja on 40. Puiston pinta-ala on 23 neliökilometriä. Se sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla. Puistoa hallinnoi Metsähallitus. Alueella on riittänyt kävijöitä. Vuonna 2017 kävijämääräksi ilmoitettiin 91 000, vuonna 2019 vierailijoita oli 110 00 ja vuonna 2020 peräti 204 000. Kuinka korkeaksi kävijämäärä mahtaakaan nousta tänä vuonna, kun korona jyllää?