Teksti: K-pässityöryhmä
Vanhustyön Keskusliiton yhteistyökumppaneittensa kanssa järjestämä Hyvä ikä ja Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuma oli tänäkin vuonna varsinainen ikääntymiseen liittyvän tiedon runsaudensarvi.
Tiedonjanoinen kävelypässiryhmä keräsi askeleita yhden päivän tuon runsaudensarven sisältöön tutustuen. Tässä blogikirjoituksessa raapaistaan pässien tapahtumassa kokemaa, kuulemaa, näkemää.
Visio tulevaisuuden
sotekeskuksesta
Historiallinen sote-uudistus on toteutumassa, joten se oli tietenkin tapahtumassa monella tapaa esillä. THL:n asiantuntijat esittelivät, minkälaisin tavoittein uudistuksen osana tullaan tulevaisuudessa kehittämään sosiaali- ja terveyskeskuksia. Ohjenuorana tulevissa toimissa on moniammatillisten palvelujen vahvistaminen, avun saamisen kynnyksen madaltaminen ja ennaltaehkäisyn korostaminen. Huomioon tulee ottaa se, että iäkkäiden palvelujen kehittämiseen kohdistuu juuri nyt monenlaisia paineita ja odotuksia. Samaan aikaan pitäisi olla tarjolla laadukkaita palveluja yhä useammille ryhmille. Tämän tulisi tapahtua henkilöstön riittävyydestä huolehtimalla ja samalla kustannuksia kasvattamatta.
Visiota tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta kuvaavat konkreettisina toimina muun muassa kotiin vietävän palvelun lisääntyminen, moniammatillinen yhteistyö, avun tarpeeseen vastaaminen ilta- ja viikonloppuina ja varhaisen tuen lisääminen.
Hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista tietoa iäkkään toimintakyvystä ja palvelutarpeista. Asiakaslähtöisen ja tarpeisiin vastaavien palvelujen suunnittelemiseen, iäkkään palvelutarpeen arviointiin sekä hoito- kuntoutus- ja palvelutarpeen kartoittamiseen on kehitetty yhdessä iäkkään kanssa tehtävä RAI-arviointi. Järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jossa ammattilainen kerää tietoa muun muassa henkilön arkisuoriutumisesta, kognitiivisesta toimintakyvystä, psyykkisistä oikeista, sosiaalisesta osallisuudesta.
RAI-järjestelmän avulla saadaan tärkeää tietoa palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi niin toimintayksiköissä kuin kansallisestikin. RAI-välineistön käyttö koskettaa siten jollakin tapaa jokaista ikääntyneiden palveluissa työskentelevää. Järjestelmä on Suomessa otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen välineistöä on käytettävä koko maassa ikääntyneiden asiakasohjauksessa ja säännöllisissä sosiaalipalveluissa viimeistään huhtikuussa ensi vuonna.
Ikääntyneiden kuntoutukseen
panostaminen kannattaa
Suomen ja koko Euroopan ikärakenne vanhenee nopeasti ja ikäihmisten palvelut nykyisellä järjestämistavalla eivät ole kestävällä pohjalla. Hoitajia, tiloja ja rahaa ei ole riittävästi. Muistisairaudet lisääntyvät Suomessa, ja 7,3 %:lla yli 75-vuotiaista olisi tarve ympärivuorokautiseen hoitoon.
Ihmisten liian vähäisen liikunnan vuoksi tulee yhteiskunnalle miljardien kustannukset vuosittain. Tätä kuormaa kasvattavat kaikki ikäluokat. Ikääntyneistä eli yli 75-vuotiaista 72 % liikkuu liian vähän. Jokaisella liikkumista edistävällä päätöksellä on merkitystä, esimerkiksi autoilun vaihtaminen kävelyyn tai pyöräilyyn.
Ylimalkaan ikäihmisten hoidosta pitäisi päästä yhä enemmän ikäihmisten kuntoutukseen.
Tässä lista ehdotuksista fysioterapia-alalta: Kotihoidosta kotikuntoutukseen ja lähihoidosta lähikuntoutukseen. Vuoteeseen hoidon kulttuurista tulisi luopua ja aikaa olisi olla asiakkaan aktivoimiseen. Palveluasuminen vaatii uudistamista. Hankinnoissa kuntoutus ja kuntouttava työote on nostettava vaatimustasoksi. Erityistilanteita lukuun ottamatta kohti laitoshoidosta luopumista. Aktiiviset toimet passiivisten tukitoimien sijaan (esimerkiksi kotiapu).
Tällainen muutos edellyttää toteutuakseen sitä, että jokainen yli 75-vuotias saadaan kuntoutuksen piiriin, kaikille tehdään kuntoutustarpeen arvio ja yksilölliset palvelut toteutetaan tarveharkintaisesti (arviolta 35 % yli 75-vuotiaista tarvitsee kuntoutusta). Arvio muutoksen kustannuksista: 0,5-1 miljardia.
Peilin toinen puoli on kuntoutuksen säästöpotentiaali: Jos ympärivuorokautisen hoidon tarve saadaan putoamaan 7,3 -5,5 %:iin yli 75-vuotiaista seuraa säästöä 718 miljoonaa euroa heti tänään, 980 miljoonaa euroa vuonna 2030, 1,1 miljardia euroa vuonna 2040. Ennen kaikkea muutoksesta seuraisi ikääntyneiden parempi toimintakyky, vähemmän sotepalvelujen tarvetta, korkean hoitoisuuden asiakkaiden väheneminen ja korkeampi elämänlaatu.
Huonoon uneen syy tyynyssä?
Huonolla nukkumisella on useita kielteisiä seurauksia, kuten että aivot eivät puhdistaudu. Se tarkoittaa, että ihminen ei palaudu päivän touhuista, kroppa on jäykkä ja paikat ovat kipeitä.
Huonosti nukkumisen riskejä voi ehkäistä hyvällä nukkumisasennolla, esimerkiksi uniapneasta yli puolet on asentoriippuvaista Nukkumista parantamaan on keinonsa. Tärkeitä tekijöitä ovat patja, tyyny ja peitto. Patja ei saa olla liian kova eikä liian pehmeä. Tyynyn on tuettava niskaa oikein. Näin ehkäistään niskan kipeytymistä. Peitto ei saa olla liian lämmin.
Nukkumisen tilaansa voi muutamilla kysymyksillä, kuten millaisia tuntemuksia sinulla on herätessä, onko selkäkipuja, onko se jäykkä. Entä niska ja hartiaseutu, onko päänsärkyä, onko puutuneisuutta jossakin kehon osassa.
Kysymysten jälkeen voi pohtia nukkumisasentoa, patjan ja tyynyn laatua. Niistä se vastaus, tie parempaa uneen voi löytyä.