Aarno: Ajattelin että kävelisimme tämän kerran vain kävelemisen ilosta, aikataulua tai reittiä kovin tarkasti suunnittelematta. Tämä ajatus toteutuikin kohtuullisen hyvin. Aikataulusta seuraavalle päivälle sovittiin enimmäkseen päivän kävelyn päätteeksi.
Kun pässeissä on entisiä toimittajia, kävelystä oli tietenkin raportoitava. Siksi matkalta on etsittävä raportoitavia kohteita, joilla saadaan julkisuutta. Kohteet olivatkin mielenkiintoisia ja matkan teemaan sopivia. Pertti Vuorion järjestämä käynti Gårdskullan Västankvarnin joukkohaudalla oli erityisen mieleenpainuva. Pekan jokaiselta päivältä kirjoittamat tekstit välittivät tunnelmat Eläkeläiset ry:n sivuilta blogitekstejä lukeville.
Kevään aikana on julkaistu kirjoja ja lukuisia artikkeleita 1918 tapahtumista. Kävellessämme tietenkin keskustelimme näistä ja muista sadan vuoden takaisista asioista hyvin paljon.
Muistojuhla 9.6. Tammisaaren punavankimuistomerkillä oli vaikuttava ja emerituspiispa Kari Mäkisen puheen viisaudesta pidin erityisesti. Seminaarissa tutkija Sture Lindholmin, oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja kirjailija Sirpa Kähkösen esitelmät olivat nekin oikein mielenkiintoisia. Niistäkin sain vielä uuden näkökulman menneisiin tapahtumiin.
Kävely sinällään on oikein mieltä ja kehoa rentouttavaa. Suosittelen sopimaan parin saman ikäisen ja saman kuntoisen henkilön kanssa vähän pidemmästä kävelystä. Käsitykseni on, että useamman päivän pitkäkestoinen kävely parantaa peruskuntoa vielä enemmän kuin päivittäiset lyhyemmät lenkit.
Antti: Tiistaina 5.6. saimme poikkeuksellisen hienon vastaanoton Lohjan kirjaston Linderinsalissa lähes elokuun loppuun asti olevan Lohja 1918 -näyttelyn synnyttäneen työryhmän neljästä jäsenestä kolmelta. Leena Levonperä, Kari Saaristo ja Teemu Vestovuo (estyneenä Esa Koskinen) kertoivat asiantuntevasti ja poikkeuksellisen kiinnostavasti valokuva- ja multimedianäyttelystä. Totisenvakavasta aiheesta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) oli käytetty runsaasti mielikuvittelun ja huumorintajun herättelyn keinoja. Yllytän näyttelyn kokemiseen paikalla tai myös netissä! (www.lohja1918.net)
Päivän patikoinnin päätteeksi saimme autokyydin Inkooseen Västankvarnin syrjäiselle joukkoteloituspaikalle. Siellä oli toukokuun viimeisellä viikolla 1918 teloitettu valkoisen terrorin tylyin toimin yli 60 punaista, heitä oli 13 eri paikkakunnalta, joukossa useita naisia.
Olen jo usein siteerannut mäntsäläläisen suojeluskuntajohtajan, Lepo Hemmilän omaa jälkiarviota vuodesta 1918: ”Kukaan ei ollut yksin oikeassa, eikä yksin väärässä.”
Tammisaaren 1918-viesti vuonna 2018 on: Tärkeämpää kuin se mitä muistamme, on se mitä emme saa unohtaa. Suurkiitos punavankimuistomerkin hoitoyhdistykselle vaikuttavan muistopäivän unohtumattomista järjestelyistä!
Pekka: Aarnon ja Antin kirjoituksiin ei ole paljon lisäämistä. Ehkä sen verran, että kilometrejä tiellä Tammisaareen kertyi 123,4. Eläkeläinen-lehti julkaisee seuraavassa numerossaan laajahkon juttukokonaisuuden Tammisaaren muistotapahtumasta. Kun lehden näköispainos ilmestyy, julkaisee Kävelypässien blogi linkin juttuihin.
Kävelkää hyvät ihmiset!
Lisää Aarnon kuvia muistotapahtumasta
Lisää Pekan kuvia muistotapahtumasta