Pekka Isaksson
Edellisessä blogikirjoituksessa kerrottiin, että kävelypässit siirtyvät Tampereelle päästyään digiloikkaan. Sillä tarkoitettiin, että Kevyin askelin kohti Kalajokea -kävely muuttuu virtuaalikävelyksi. Siinä kävelypässit kävelevät kotikonnuillaan, tulokset lasketaan yhteen ja jaetaan kävelijöiden määrällä. Tämä tehdään viikoittain. Niin saadaan määritellyksi piste, johon kävelijät olisivat edenneet, jos olisivat kävelleet yhdessä Tampereelta kohti Kalajokea. Viikkoblogeissa julkaistaan karttoja, joista kaikki kiinnostuneet voivat seurata kävelypässien taivallusta.
Näin on tehty viime torstaista 1. kesäkuuta alkaen. Kävely on sujunut edelleen oikein hyvin. Jo tässä vaiheessa voi paljastaa, että ensimmäisen viikon – oikeasti puolen viikon – tavoite on saavutettu ja ylitetty. Sunnuntai-iltaan mennessä olimme kävelleet lähes 29 kilometriä kuvitteellisesta lähtöpisteestämme Tampereen rautatieasemalta. Tai eihän se oikeasti ole kuvitteellinen. Kyllä uskon sen olevan paikallaan Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun yhtymäkohdassa.
Kartalla olemme nyt menossa Ylöjärvellä kohti Kurua, josta jatkamme Virroille. Sen tosin ohitamme kuultavasti vähin äänin ja keskustan kiertäen. Sitten otamme suunnan kohti Pohjanmaan lakeuksia.
Kävely on sujunut, mutta digiloikan kanssa on ollut niin ja näin. Tietokone- ja internetgurumme Aarno on saanut tehdä sormet hellinä töitä, että on saanut laadituksi meidän kaikkien tietokoneissa, läppäreissä, tableteissa ja älypuhelimissa toimivan taulukon. Viimein se onnistui. Hyvin pelaa.
Ilmeisesti on sanottava Timo Soinia mukaillen, vaikka en haluaisikaan, että missä digiloikka, siellä ongelma. Soinia vastaan minulla ei ole suuremmin mitään nyt, kun olemme saaneet tutustua hänen 2.0-ja 2.1-versioihin Jussi Halla-ahoksi ja Riikka Purraksi henkilöityneinä. Digiloikkaan suhtaudun periaatteessa myönteisesti, siksi haluttomuus moittia sitä. Olen nimittäin huomannut, että monissa asioissa internet ja digimaailman muut työohjelmat ovat suureksi avuksi. Valitettavasti ne ovat kovin keskentekoisia ennen kuin ne markkinoidaan kuluttajille, jotka saavat toimia koekäyttäjinä, halusivat he sitä tai eivät. Maallikosta vaikuttaa myös siltä, että ohjelmistojättien ja laitevalmistajien ohjelmat ja vempaimet eivät keskustele toistensa kanssa niin kuin meillä täällä digimaailmassa on tapana sanoa.
Kuten sanottu, nyt homma toimii. Onneksi on meidän maallikoiden lisäksi semmoisia vertaisohjaajia ja taitoniekkoja, jotka osaavat tulkita digikieliä, joille ei näytä löytyvän edes sen veroista yleiskieltä kuin esperanto oli parhaimmillaan. Tämä minua hieman kummastuttaa, kun olen ymmärtänyt, että tietokonemaailma perustuu pohjimmiltaan matematiikkaan. Se on yleismaailmallinen kieli ja väline, varsinkin kun se tietokonemaailmassa perustuu kahteen suureeseen, ykköseen ja nollaan. Luulisi, että niitä ei saa millään semmoiseen sotkuun, että sentään aika rauhallisina taipaleillaan kulkevat kävelypässit ovat vaarassa pudota kartalta.
Kävelkää tekin, hyvät ihmiset, ja pysykää kartalla!
Vastaa