Hannu Hurme
Kuten luvattua, Kävelypässien Tampere–Helsinki-taipale jatkui maanantaina kokoontumisella Jokelassa. Sen rautatieasemalta käynnistyi syyskuulle sovitun kolmiosaisen osuuden ensimmäinen vaihe. Oltiin ilahduttavasti koolla yhtä vaille koko joukolla. Ennen kuin Jokelasta lähdettiin oli – Anttipässin kotikonnuilla kun oltiin – ohjelmassa reipas kyläkierros, sisällöltään ylen iloinen, mutta myös menneen surullisen tapahtuman vuoksi ikävämmän sävyinen.
Jaa – eipäs jätetä mainitsematta joka taipaleen aloittavaa lämmittelyjumppaa. Heimopässin vetämänä se läpi vietiin tälläkin kertaa, kunhan oli katsastettu Eino Leino -laatta aseman seinällä. Aseman edus ei aamuvarhaisella täyttynyt sankoista kanssajumppaajista, mutta töihin/kouluun kiiruhtavien katseet kyllä kohdistuivat jälleen jumpparyhmään.
Anttipässi oli kuulutellut paikallista väkeä paikalle ja yksi rohkea oli kutsun kuullutkin. Hänelle – Kyöstille – sitten tehtiin jumppakaupan päälle Ikinä-testi.
Anttipässi on monellakin eri foorumilla tuonut tietoisuuteen hänen kotilampensa jokavuotiset asukit, joutsenperheen. Maailmankuulu perhe oli pässienkin paikalle osuessa tutuissa puuhissaan, vähät vieraista välittäen. Paikallaan oli myös Suomen ainoa joutsenista varoittava liikennemerkki.
Saman lammen tuntumassa on myös koulukeskus, taannoisen koulusurman tapahtumapaikka. Tapahtuman muistomerkki oli vaikuttava.
Jokelasta ryhdyttiin itse asiaan ja lähdettiin kohtisuoraa reittiä Järvenpäähän. Vasta puolesta matkasta jätettiin asfaltti ja siirryttiin soratielle. Pienempiä sivuteitä on kyllä mukavampi taivaltaa, mutta tällä kertaa siihen pakotti se, että kevyen liikenteen väylä katkeaa kummasti paljon ennen kuin saavutaan Järvenpään Taivaskallioon. Saatiinpahan syrjempänä aihetta tuumailla Hornantuutin sijaintia. Silmiin kun sattui Taka-Hornaan johtava tiekyltti.
Kaihon kurkiaurat
Pekka Isaksson
Pässit eivät olleet yksin liikkeellä. Muutakin menijää oli, eikä ainoastaan teillä ja kevyen liikenteen väylillä. Ensin kuului kaukaa ja korkealta tuttu huuto, sitten taivaalle tähyävät pässinsilmät löysivät tummia pilviä vasten piirtyvän kurkiauran, kohta toisen, ja kolmannen, neljännen… Aurat hajosivat ja kokoontuivat, mutta jotenkin järjestyneesti niin, että kohta niistä sukeutui uusi kurkiaurojen ryhmä, jonka matka jatkui nyt tuhatlukuisena lounaaseen.
Kuulosti kuin kurjet olisivat kutsuneet: ”Hoi, hoi, te siellä alhaalla te juuri! Tulkaa mukaan, matoset, nouskaa kerrankin siivillenne, tulkaa, kiirehtikääää…
Mutta ei, emmehän me tälläkään kertaa, vaan lyhyen riipaisevan kaihon jälkeen jatkoimme kävelyä. Kohta saavuimme Järvenpäähän, vähän ennen ensimmäisiä sadepisaroita.
x x x
Tiistaina 18.9. taival jatkuu kello 9 Järvenpään asemalta. Siellä tarjoamme jälleen IKINÄ-testin kaikille siitä kiinnostuville. Viimeistään kello 14 olemme Keravan kirjastossa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisnäyttelyn avajaisissa.
Vastaa