Jorma Pikkarainen
”Tällä kertaa kaikilla on sitten liivi mukana”, määräsi ukaasissaan Kävelypässien primus motor Antti Honkonen sähköpostiviestissä pässiveljielleen ennen Jokela-Hyvinkään etappia. Tämänkertainen kävelyrupeama oli jo järjestyksessään seitsemäs reissulla kohti elokuista Kalajokea.
Antin määräyksen taustalla oli se, että Jokelan asemalla oli odottamassa Aamupostin toimittaja, joka oli luvannut tulla tekemään juttua ”omien jalkojemme käytöstä”. Antti tietysti huolehti siitä, että kaikilla on varmasti hieno liivi päällä kuvia varten. Toimittaja oli paikalla ja useita kuvia hän räpsikin. Nyt jännittyneinä odotamme mitä lehteen ilmestyy. Toivottavasti saamme sen jostakin käsiimme. Mainittu aviisi ilmestyy muun muassa Hyvinkäällä.
Todettakoon vielä liiveistä se, että meille pässeille on syntynyt kuin itsekseen perinne, jossa aina joku on unohtanut liivinsä kotiin tai pudottanut sen taskustaan tulomatkalla, laittanut sen väärinpäin päälleen tai sitten liivi on edellistä mallia. Antin ukaasilla oli siis vaikutusta. Jokaisella oli liivinsä mukana.
Jokelan asemalla meitä oli matkaan lähettämässä myös paikallinen eduskuntavaaliehdokas Petra Haapa-aho. Saimme häneltä mukaamme myös hieman polttoainetta kekseinä, jotta energiamme ei katoa ennen Hyvinkäätä.
Kävely Hyvinkäälle meni kommelluksitta. Emme eksyneet metsään, kukaan ei edes meinannut kaatua, tiet olivat lähes lumettomia. Tosin siellä täällä oli sohjoa ja jäätä. Aurinko paistoi lähes koko matkan ajan. Kävelimme leppoisasti ja keskustelimme mistä milloinkin, politiikasta, vaaleista, säästä, sodista. Hyvinkään asemalle saavuttuamme paikallinen Aarno-pässi Jalonen ohjasi meidät päämääräämme Järjestötalolle, jonne olivat kokoontuneet Hyvinkään eläkeläiset.
Antti Honkonen kertoi heille lyhyesti Kävelypässien ideasta ja nyt meneillään olevasta Kalajoki-projektista. Sen jälkeen puheenvuoron saivat kansanedustajaehdokkaat Pia Lohikoski ja Jussi Saramo, joiden teemana oli – ei aivan yllättävästi – eläkepolitiikka.
Pässien seuraava etappi kävellään 22.3. Hyvinkäältä Riihimäelle. Valitettavasti tämän kirjoittaja ei pääse sillä kertaa mukaan, mutta onneksi etappeja on edessä vielä monta.
Lumbago – pässi vierasmaalainen
Pekka Isaksson
Samaan aikaan, kun muut kävelypässit huvittelivat kävelemällä Hyvinkäälle, minä hoidin kotona lumbagoa. Nimestä voisi kuvitella, että se on rotupässi vierasmaalainen, ei kuitenkaan ruotsalaista kantaa niin kuin kuuluisa Gunnar-pässi kenties oli, vaan jostakin etelämpää, vaikkapa Pohjois-Afrikasta.
Eipä vaiteskaan. Lumbagon toinen, perusteeellisen suomalaiseen kieleen sopiva nimi on noidannuoli. Semmoisen vieraan sain yllättäen ja toivomatta viime viikon puolivälissä. Yhtenä aamuna se iski niin kuin nuolien oli tapana aamulla iskeä poikavuosieni intiaanikirjoissa. Iski ilkeästi ja teki minusta muutamaksi päiväksi perin kyvyttömän. Paras asento oli nöyrä etukumara seisoma-asento. Se huvitti kotiväkeä, mutta ei naurattanut yhtään minua.
Niin siis jouduin jäämään pois tuosta mainiosta kävelystä, josta Jorma kertoo. Kovin se minua harmittaa. Yritän toipua ensi sunnuntaiksi, Minna Canthin päiväksi, jolloin kävelypässit vierailevat Klaukkalan yhdistyksen vieraina ja osallistuvat heidän sunnuntaikävelyynsä.
Ja kiitoksia vaan, kyllin on kuultu ohjeita ja neuvoja venyttelyn hyödyllisyydestä. Älkää tekään, hyvät ihmiset, unohtako sitä, kun kävelette toivottavasti raikkaassa kevättalven säässä!