Rautamalmia, kulttuurihistoriaa ja kaikenlaista kalastelua
Pekka Isaksson
Viikko sitten sunnuntaina kävelypässit olivat Nurmijoentien eteläpäässä Pohjois-Savossa. Tutustumislenkki alueeseen on edennyt niin reippaasti, että viime sunnuntaina olimme jo käyneet Jyrkällä, kävelleet sieltä Sukevan kylän eteläpäähän ja kiertäneet Sukevanjärven, palanneet viitostien itäpuolelle ja lähestyimme Sukevan vankilaa. Maakunnan rajaa emme kuitenkaan ylittäneet, vaikka sunnuntaina olimme linnuntietä vain 2 kilometrin päässä Kainuun ja Pohjois-Savon rajasta..
Jotta muutkin numeroniilot tulisivat yhtä onnellisiksi kuin minä, niin kerrottakoon, että 12. etapin pituudeksi tuli 300 metriä vaille 50 kilometriä. Yhteensä olimme GoogleMaps-ohjelman mukaan kävelleet sunnuntaihin mennessä 569 kilometriä miestä päälle. Sekin olisi reilusti yli tavoitteen, mutta ohjelmapa onkin lyhentänyt matkaamme peräti 46 kilometriä. Aarno huomasi tämän vertailleessaan etappien matkoja ja kokonaisreitin lukemaa toisiinsa.
Tuo on jo suoranainen digitaaliryöstö. Onneksi meillä yksinkertaisilla päässeillä on ollut kaksin- tai oikeastaan kolminkertainen kirjanpito. Matkat on laskettu myös kilometri kilometriltä taulukkolaskentaohjelmalla ja lisäksi jokaisesta etapista on oma reittikarttansa. Niin, että sunnuntaina olimme todellisuudessa kävelleet 615 kilometriä.
Selitys tälle ryöstölle on se, että Maps oikaisee mutkia. Tälle asialle Aarnokaan ei ole keksinyt mitään ratkaisua, kun ohjelma hyväksyy ”määränpäitä” eli välitavoitteita vain kymmenen. Emme ole onnistuneet (vielä) ketjuttamaan kartalla useampia välitavoitteita. Että semmoisia nettirosvoja ja virtuaalivaikeuksia meilläpäin.
Jos olisimme olleet todella tien päällä Pohjois-Savossa emmekä vain täällä pääkaupunkiseudulla, olisi 12. etapin pääkohteita ollut ehdottomasti Jyrkkäkosken ruukki, monella tavalla sekä talous- että rakennushistoriallisesti kiinnostava paikka. Toiminnassa se oli 1830-luvun puolivälistä vuoteen 1909 ja uudelleen ensimmäisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen vv.1915-1919.
Nykyään Jyrkkäkosken ruukki on Museoviraston restauroima museo- ja matkailukohde. Vanhasta teollisuuusalueesta restauroitiin ja uusilla rakenteilla suojattiin 1990-luvun lopulla sekä vanha että vuonna 1874 rakennettu uusi masuuni. Myös alueella säilynyt ruukinpatruunan asuintalo Herrala kunnostettiin.
Ruukin toiminta liittyi vielä vaiheeseen, jolloin masuunit käyttivät raaka-aineena järvimalmia. Jyrkkäkoskelle sitä tuotiin lähiseudun järviltä. Jo ruukin tuotannollisina vuosina järvimalmi alkoi yleensä korvautua kaivosmalmilla. Ruukissa tuotettiin kanki- ja takkirautaa, valutavaroita ja nauloja. Kuten liitteestä löytyvästä kartastakin voi päätellä, syrjäinen sijainti pitkine kulkuyhteyksineen hankaloitti ruukin toimintaa koko sen elinajan.
Ruukkiin liittyy myös kulttuurihistoriaa, tosin pikkuisen koivun takaa. Ruukin perustaja, oululaissyntyinen kauppias ja laivanvarustaja Zachris Franzén oli eittämättä aikanaan tunnettu hahmo sekä kotiseudullaan että laajemminkin. Hänen veljensä Frans Mikael Franzén oli varmasti tunnetumpi, suorastaan julkkis. Hän oli aikansa suosituimpia suomalaisia runoilijoita. Myöhemmin hänestä tuli Turun yliopiston kirjastonhoitaja ja kirjallisuushistorian professori ja lopulta Ruotsin akatemian jäsen ja Härnösandin piispa.
Kirjailija Juhani Ahonkin monivaiheinen vaellus sivusi kerran Jyrkkäkosken ruukkia. Tämä lapinlahtelainen papin poika nuornamiesnä riiusti ruukinhoitaja Braxin tytärtä, jonka kerrotaan olleen kovin korea neiti. Olisikohan kovana kalamiehenä tunnettu Aho iskenyt fröökynään silmänsä jollakin kalareissullaan, Jyrkkäkoski ja sen lähivedet kun tiedettiin niin silloin kuin vielä nytkin hyviksi kalavesiksi.
Kävelemällä ehtii tutustumaan monenmoiseen, vanhoihin ruukkeihinkin, mutta tämä riittänee Jyrkkäkoskesta. Eteenpäin teki pässien mieli jo. Kävelkää tekin, hyvät ihmiset, ja katselkaa ympärillenne!
P.S. Kovaa menevät muutkin. Raisiosta lähti tänään pyöräilijöiden hurja joukko kohti Vuokattia, kuten kotisivujen etusivultakin voi lukea. Mukana on Raision Eläkeläiset ry:n neljän jäsenen lisäksi kaikkien pyöräilijöiden isä Kari ”Tumi” Turunen Kuopiosta. Hyviä kelejä ja turvallista matkaa!
Serafiinat puolestaan ovat Hannele Pitkän viestin mukaan jo palanneet Vuokatin reissultaan Etelä-Espooseen. Kävelykopassa rouvilla oli sunnuntaina yhteensä 1 240 kilometriä.