Hannu Partanen
Sunnuntaina kävelypässien rauhankävelyllä havahduin ensimmäistä kertaa elämässäni kompastuskiveen. Tämä Helsingin kadulla, keskellä kaupunkia, Hotelli Tornin edessä (Yrjönkatu 26). Paikassa, josta kävelen lähes päivittäin. Iso kiitos tästä herätyksestä mainiolle historiaoppaallemme Reko Ravelalle.
Kompastuskivi on kaupungin julkiselle paikalle esimerkiksi jalkakäytävään asennettu kivi, jonka päällä on messinkilaatta. Kivellä muistetaan Natsi-Saksan holokaustin uhriksi joutunutta henkilöä tai perhettä. Messinkilaattaan on yleensä kirjoitettu henkilön nimi sekä paikka ja ajankohta hänen vangitsemisestaan.
Kompastuskivien asentaminen on osa eurooppalaista taidehanketta, jonka isä on berliiniläinen taiteilija Gunter Deming. Hanke käynnistyi vuonna 1990. Hän asensi ensimmäisen kirjoitetulla messinkilevyllä varustetun kiven 16. joulukuuta 1992 katukivetykseen Kölnin raatihuoneen eteen. Sillä muistettiin tasan 50 vuotta aiemmin tapahtunutta Heinrich Himmlerin niin sanottua Auschwitz-käskyä, joka johti romanien järjestelmälliseen poiskuljetukseen ja sulkemiseen keskitysleiriin. Kiveen kirjoitettiin käskyn ensimmäiset rivit.
Demnig kehitti seuraavina vuosina taidehanketta laajentaakseen uhrien muistamista kaikkiin vainottuihin ryhmiin. Hän esitti, että olisi välttämätöntä saada koko Eurooppaan kuusi miljoonaa kompastuskiveä. Demnigin tarkoituksena on antaa holokaustissa ihmisarvonsa menettäneille kansallissosialismin uhreille takaisin heidän oma yksilöllinen nimensä.
Suomen kompastuskivet on asennettu juutalaisluovutusten muistoksi. Demnig oli itse valamassa suomen ensimmäiset kivet Munkkiniemen puistotielle kesäkuussa 2018. Suomessa kompastuskiviä on yhteensä viisi ja ne kaikki ovat Helsingissä. Tämänkertaiselle pässien reitille niistä osui kaksi. Yrjönkadun kiven lisäksi pysähdyimme Hakaniemessä (Viherniemenkatu 3) sijaitsevalle kompastuskivelle.
Vastaa