Pekka Isaksson
No ei vaineskaan sieltä Seinen rannalta, vaan Joroisista, joka mainostaa itseään Suomen swingaavaksi Pariisiksi. Tänne asti kävelypässit ehtivät pääsiäissunnuntaina virtuaaliretkellään kohti Vuokattia ja Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä. Kuudennen viikon aikana pässit etenivät viitostietä 51.2 kilometriä. Linkeistä näet reitit ja Aarnon poimiman kuvan etapin päätepisteestä.
Olemme kävelleet näiden kuuden viikon aikana 304 kilometriä pässiä päälle. Olemme siis tällä hetkellä, tiistaiaamuna, varmaankin jo puolimatkassa 620-kilometristä matkaamme.
Mutta miksi juuri Pariisi? Joroisten oma selitys kunnan nettisivuilla kertoo pitäjän olleen tunnettu kartanoistaan ja niiden herrasväestä, joista monilla oli kotikielenä ranska. Mene tiedä, mutta kieleen liittyy koiranleukamaisempikin selitys. Kas, kun Savossa ollaan, on kävijöiden niin vaikea ymmärtää paikallista murretta, että yhtä hyvin voisi olla ummikkona Pariisissa. Tämä on siis koiranleukojen juttuja, ei pässien, jotka ovat kyllä käyräsarvisia, mutta suoraleukaisia.
Ehkäpä onneksi emme oikeasti olleet vitostiellä pääsiäisen viettoon kiirehtivien ja sieltä palaavien jaloissa. Minä ainakin olin turvallisesti omassa kotipesässä, josta tein kävelyretkeni lähiympäristöön. Vaikka kolea sää on pari viikkoa hidastanut kevään tuloa, niin se ei ole sitä estänyt. Pihoilla ovat jo jonkin aikaa kukkineen monivärisinä krookukset. Aivan ensimmäiset hennon keltaiset esikotkin yrittävät voittaa talven rasitukset.
Läheiselle Gallträskille on saapunut joutsenpariskunta, varmaan jo aikaisemmin, mutta minä näin ne ensimmäisen kerran pääsiäisen aikaan. Mustarastat ovat viritelleet huilujaan jo pitkään. Tuttu rastaspari on taas pyörimässä pihalla, ja varmaan tuijan ja aidan suojasta löytyisi myös pesä, kuten aikaisempinakin vuosina. Jossakin lähistöllä pesivä sepelkyyhkypariskuntakin lienee vanhoja naapureita. Hieman pöllömäinen huhuilu on kuuluttanut joka huhtikuu kesän lähestyvän, niin nytkin.
Keväiset päivät kuluvat nopeasti. Siispä kävelkää, hyvät ihmiset nauttimaan niistä!
