Aarno Jalonen
Hyvinkäällä oli vuonna 1918 Uudenmaan alueen pahimpia taisteluita. Etsin tietoja Kytäjän kylän asukkaiden osuudesta näihin punaisten kannalta tuhoisiin yhteenottoihin. Pöytäkirjoissa esiintyneitä henkilöitä ei mainita Hyvinkää taisteluiden yhteydessä.
Todennäköisesti kytäjäläiset ovat liittyneet Hyvinkäänkylän komppaniaan ja toimineet sen yhteydessä. He ovat luultavasti osallistuneet myös Hevosmäen taisteluihin, joissa punaisten puolustus murtui, evakuoinnin ollessa vasta alussa. Varmaan nämä kaartilaiset lyötiin yhdessä muiden punaisten kanssa, Saksan Itämeren-divisioonan 95. reservijalkaväkiprikaatin edetessä Hangonradan vartta Hyvinkäälle 21.5.1918.
Pöytäkirjojen perusteella sain vain niukan tiedon Kytäjän työväenjärjestökaartista. Kaartin kaksi pykälää sisältävä perustamispöytäkirja löytyy, muuta kirjoitettua tietoa minä en kaartista löytänyt.
”Pöytäkirja Kytäjän Työväen Yhdistyksen Wäliaikaisessa kokouksessa joka pidettiin lokakuun 31 pnä 1917. Puhetta johti O. Kivimäki ja kirjurina alla mainittu.
1§
Keskusteltiin Työväenkaarttiin hommasta Kytäjälle. ja Päätettiin se hommata. Ja luettiin Sen sään(nöt?) Julkastuna Lehdestä.
2§
Päätettiin valita kolmehenkinen komitea ja ehdokkaiksi tuli T. Laakso W.Tuominen N.Haapala K Oksa ja A. Grönros. Enin ääniä sai Toivo Laakso 53 ääntä N. Haapala 53 ja A Grönros 30 ääntä ja varalle tuli kaksi seuraavaa A. Laakso 28 äänellä K. Oksa 11. W.Tuomiselle 4 ääntä Kokoonkutsujaksi valittiin. N.Haapala
Kokouksenpuolesta
Einar Roos”
Wäliaikaisen kokouksen paikkaa ei mainita, eikä kokousväen lukumäärää, mutta sen voi päätellä vaalituloksesta: 168 ääntä. Kaikki eivät ehkä äänestäneet?
Seuraavaksi Järjestökaartia on käsitelty Kytäjän Työväenyhdistyksen kuukausikokouksessa 16.12.1917. Pöytäkirjoja ei ole numeroitu, joten asiaa on mahdollisesti käsitelty aikaisemminkin, varsinkin jos kokouksia on pidetty kuukausittain.
Pyötäkirjan toisessa pykälässä ”Keskusteltiin asevelvollisuus (sana sotilas on yliviivattu ja korvattu sanalla asevelvollisuus) ynnä muista päivän kysymyksistä. Ponsiehdotuksen laatimien näistä kysymyksistä jätettiin johtokunnan huoleksi”
Viidennessä pykälässä ”Keskusteltiin myönnetäänkö Työväen Järjestökaartille johtokunnan ehdottama 50 markkaa, jonka kokous päätti myöntää.”
Kuudennessa pykälässä ”Työväen Järjestökaartin tilintarkastajiksi valittiin E. Haapala ja W.Nieminen.”
Seitsemännessä pykälässä ”Työväen Järjestökaartin ehdotuksesta päätettiin laittaa lipputanko Seurahuoneelle. Tankon hommaaminen annettiin O.S.Salon huoleksi.”
”Wakuudeksi
Otto M. Jokinen
Kirjuri”
Lipputangon laittaminen kartanon rakennukseen on ollut jonkinlainen vallan merkki kaartilaisilta.
Seuraavana vuonna Hyvinkään Työväentalolla 24.8.1919 pidetyssä kokouksessa on päätetty Kytäjän Työväenyhdistyksen uudelleen herättämisestä. Kokousta ei silloin pidetty kartanon omistamassa Seurahuoneessa, jonne liputanko oli ”hommattu”. Ilmeisesti välit kartanon omistajiin olivat tällä välin siinä määrin huonontuneet, ettei lupaa seurahuoneen käyttöön vielä saatu tai uskallettu edes kysyä.
Ainuttakaan edellä mainituissa pöytäkirjoissa esiintynyttä henkilöä ei mainita myöhemmin nimetyssä Kytäjän Työväenyhdistyksen johtokunnassa. Hyvin todennäköisesti he eivät enää olleet luottamustehtäviin valittavissa.
x x x
Tänään kävelypässit pitivät vapaapäivän. Huomenna olemme taas tien päällä, Myllylammelta Virkkalaan. Kello 13.00 tutustumme Lohjan kirjaston Linderinsalissa Sata vuotta sisällissodasta -näyttelyyn. Kutsumme mukaan kaikki näyttelystä kiinnostuneet. Iltapäivällä kävelyn päätyttyä käymme vielä Gårdskullan joukkohaudan muistomerkillä Inkoossa.
