Jorma Pikkarainen
Meillä Kävelypässeillä (huom! tietenkin isolla) on parhaillaan meneillään kevään kävelyn virtuaalivaihe. Olemme virtuaalikävelyä harrastaneet aiemminkin, mutta en ole tullut ennen tarkistaneeksi, mitä virtuaali oikein tarkoittaa. Kävin googlettamassa: 1) ”Adjektiivi virtuaalinen tarkoittaa ensinnäkin oletettua, periaatteessa mahdollista, mutta se on tietotekniikassa saanut konkreettisempaa sisältöä.” 2) Virtuaalinen on tekotodellisuutta eli se on ”tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö”.
Mitä ihmettä me kävelevät pässit olemme menneet tekemään? Olemme siis käppäilemassä tekotodellisuudessa. Lisäksi googlen mukaan esim. virtuaalieläin on kuvitteellinen eläin. No, tässä ehkä olemme osuneet oikeaan. Olemme kuvitteellisia pässejä. Vai olemmeko sittenkin ihan oikeita pässejä? Kukin voi arvioida itse.
Mutta kävelemmekö oikeasti nyt virtuaalisessa eli tekotodellisessa ympäristössä? Mielestäni en ole tämänkään kävelyrupeamamme vaiheessa tuntenut olevani jossakin muualla kuin oikeassa todellisuudessa, minkä huomaa myös siinä, että hiki on noussut pintaan ja kengänpohjat ovat täynnä pieniä kiviä, pääasiassa sepeliä. Todellisuuden tuntee kropassa.
On toki selvää, että emme tällä hetkellä kävele yhdessä tiettyä matkaa pisteestä A pisteeseen B, jossa matkamme – tällä kertaa kohti Raisiota – etenee tietyn kilometrimäärän. Nyt kukin pässi kävelee yksin omassa konkreettisessa todellisuudessaan ja kuvittelee samalla kävelevänsä muiden kanssa tällä hetkellä jossain Siuntion ja Raision välillä. Kuvittelumme lienee tässä sitä todellisuutta?
Tätä virtuaalikävelyä meidän pitää harrastaa n. 130 km kesäkuun alkuun mennessä, mikä ei parin kuukauden aikana ole kummoinen suoritus. Itselleni se on jo tullut täyteen, mutta kävelyä se ei lopeta. Matka jatkuu.
Jospa tässä onkin kyseessä etätyöhön verrattava vaihe ja olettekin etäpässejä tai siis etäkäppäileviä Kävelypässejä.