Rauhanliiton pääsihteeeri Laura Lodenius
Rauhankävelyn lähtöloitsu Rauhanaseman 4. etapille 18.3.
Kun olin nuori rauhanaktiivi, Rauhanliiton puheenjohtaja Alvar Sundell, baptistipappi Pohjanmaalta ja kansanedustajanakin toiminut, muuten ensimmäinen joka ehdotti että Suomi laittaisi esim. sotabudjetista kehitysapuun varoja, lopetti kaikki rauhantilaisuudet niin, että otimme toisiamme kädestä ja yhdessä laulettiin ”We shall overcome”.
Se tuntui nuoresta hassulta, mutta se jätti ikuisen muistijäljen ja puhutteli silti. Monet teistä lukivat kirjailija Risto Isomäen kirjoituksen viikonlopun Helsingin Sanomissa, että ympäristöliikkeen hänen mielestään pitää jalkautua taas ihmisten pariin, kohdata ja käydä keskusteluita ihmisten kanssa , ei vaan suunnata toivoa valtioiden välisiin neuvottelujen tuloksellisuuteen.
Ajattelin sitä miten merkityksellisiä ne kohtaamiset ovat minunkin elämässäni olleet, kun ollaan rauhanliikeessä tavattu – kohdattu toisemme, tehty yhdessä, ihmiseltä ihmiselle puhuttu ja joskus laulettukin – miten merkityksellistä se yhteisöllisyys on!
Sitä te kävelypässit teette: pidätte huolta itsestänne, omasta jaksamisesta ja samalla yhteisöllisesti toisistanne ja kävelette yhdessä, ja siksi liitän tähän loppuun We shall overcome -laulusta pari loppusäettä Tapio Lipposen suomennoksena, jota voitte käyttää voimaannuttamaan matkantekoa
” Veljet kaikki mukaan,
veljet kaikki mukaan,
veljet kaikki mukaan, kun tiedämme senn,
sillä sydämessäin tiedän mä sen
rauha sodan voittaa!
Rauha sodan voittaa
rauha sodan voittaa
rauha sodan voittaa
tiedän mä sen,
sillä sydämessäin tiedän mä sen
rauha sodan voittaa.
Kiitos Pässeille, kun kuljette ja kohtaatte ihmisiä nrauhankin asialla!
Vastaa