Antti Honkonen
En tiedä kuinka moni eläkeläistoveri vastasi Tradeka:n kutsuun muistella E-osuusliikkeen satavuotistaipaletta. Minä vastasin olleeni – eri rooleissa – jo 71 vuotta mukana eli koko ikäni.
Kun itse aloitin vuonna 1961 vasta 15-vuotiaana vakituisen työelämäni, palkka saatiin vielä usean vuoden ajan suljetussa paperikuoressa pomolta suoraan käteen. Onnistuin jossakin vaiheessa saamaan palkkapankikseni LOK-säästökassan.
Kymmenen vuotta myöhemmin olin siirtynyt (= saanut lopputilin paperitehtaalta, koska en suostunut laskemaan paperimassaa Kymijokeen) uuteen työpaikkaan nuorisotyöntekijäksi. Innokkaana kesäleirien järjestäjänä hymyni oli hyytyä, sillä kesäkuukausien vähäisen tienestini hoitamiseen lupautunut iso faneritehdas perui palkkalahjoituksensa. Syynä oli ”väärä pankki” eli eivät suostuneet maksamaan LOK-säästökassaan palkkaani! No, tässä minulle kävi paremmin kuin joensuojelussa, sillä lopulta tehdas hoiti palkan LOK-tililleni, enkä saanut väärän pankin vuoksi lopareita.
E- ja K-erikoistotuus?
Sittemmin minut houkuteltiin varhaisnuorisohommiin, pikkupinskujen pariin. Vastasin useina vuosina leireistä Päijänteen rantamilla. Unohtumaton kokemus sattui 1973, kun YLE:n radiotoimittaja tuli leirille juttua tekemään. Hän halusi haastatella leirillä annettavasta yhteiskunnallisesta opetuksesta 8-vuotiasta pikku-Eeroa. Toimittaja otti jaossa olleen E-liikkeen esitteen käteensä. Sitten hän kysyi pojalta, mitähän esitteen E-kirjain tarkoittaa? Eero hihkaisi innoissaan ”edistyksellisyyttä!”.
Toimittaja oli hieman hämmennyksissä pikkupojan teräksenvarmasta esiintymisestä, joten hän keksi kysyä, että mitähän K tarkoittaa erään toisen kaupparyhmittymän yhteydessä? Eero oli hetken hämmennyksissä, koska moista kysymystä ei kukaan ollut ainakaan leirillä hänelle tehnyt: ”Se Koo varmaa taitaa tarkoittaa kiristyksellisyyttä!”.
Tämä erikoistotuuspätkä tuli myös radiosta ulos – sensuroimattomana.
