Matkailuun tapaa liittyä kulttuurista elämysten saanti. Sama koskee usein liikunnallisten elämysten saantia.Niinpä ei kävelypässinkään pidä antaa ulkomaan kulttuurimatkailun haitata Suomi 100 -kävelyosuudesta suoriutumista.
Kunnon kävelypässi tuskailee Tallinnaan vievän kaksi ja puoli –tuntisen laivamatkan edellyttämää istuskelua kun ei tohdi ruuhkassa harrastustaankaan harjoittaa. Mutta kun tuosta kärsimyksestä selviytyy voi todeta, että matkailu ja liikunta eivät todellakaan lyö toisiaan korville. Yhteiselonsa toteutuu kuin itsestään – jos ei ole tapana taksikyyteihin turvautua.
Tällainen tosiasia tuli viikonvaihteessa jälleen todistetuksi kun olin Yleisen Lehtimiesliiton ryhmän kulttuuri- ja opintomatkalla Tallinnassa. Kulttuuri tarkoitti tässä tapauksessa oopperaa ja opinto- mm. vierailua Suomen suurlähetystössä ja paikallisessa Suomi-instituutissa. Oopperasta tässä tiedoksi sen verran, että Kansallisteatteri Estonia on upea rakennus ja Mozartin Figaron häät on upea ooppera. 3,5 tuntia on kuitenkin fyysisestikin vaativa suoritus ainakin parven aika ahtaissa oloissa.
Tallinna on iso kaupunki, mutta ei kuitenkaan niin iso, ettei liikkuminen kohteesta toiseen sujuisi luontevasti jalan. Kieltää ei voi etteikö varsinkin Vanhankaupungin kaduille liikkuminen vaadi erityistä tarkkaavaisuutta. Kaikkialla eivät ns. jalankulkijan esteettömyyssäännökset täyty. Kuoppaa, koroketta, yms estettä riittää. Isommilla kaduilla jalankulkijasta sen sijaan pidetään liikennevaloilla huolta. Tosin ärsytti se, että siinä missä autoilijoilla vihreätä näytetään minuutti, jopa pidempään, pitää jalankulkijan kipittää leveänkin väylän yli liki juosten. Onneksi tässä auttaa se, että vilkuissa kerrotaan käytettävissä olevat sekunnit.
Sen verran fiksu Tallinnan kävijän kannattaa olla, että valitsee kohteistaan ensimmäisiksi ne, jotka vaativat kipuamista. Tämä koskee muun muassa käyntiä Suomen suurlähetystössä. Sehän löytyy Toompean mäen ”huipulta”, kuten Viron Riigikogu ja vastaavat tärkeät rakennukset. Alaspäin, tasaisemmaan maan kohteisiin pääsee mäeltä sitten kevyemmin ponnistuksin, vaikkakin välillä notkeuttakin vaativin.
Että mitenkä tuli Suomi 100 -päivätavoite saavutetta ulkomaan oloissa?. Överiksihän tuo meni. Ensimmäisenä päivän iltana mittari pysähtyi lukemaan 9,2 km, toisen 9,5 km.
Kuva: Vuosisadat ovat jättäneet jälkensä Tallinnan Vanhankaupungin kujilla.
