Teksti: K-pässityöryhmä
Vanhustyön Keskusliiton yhteistyökumppaneittensa kanssa järjestämä Hyvä ikä ja Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuma oli tänäkin vuonna varsinainen ikääntymiseen liittyvän tiedon runsaudensarvi.
Tiedonjanoinen kävelypässiryhmä keräsi askeleita yhden päivän tuon runsaudensarven sisältöön tutustuen. Tässä blogikirjoituksessa raapaistaan pässien tapahtumassa kokemaa, kuulemaa, näkemää.
Visio tulevaisuuden
sotekeskuksesta
Historiallinen sote-uudistus on toteutumassa, joten se oli tietenkin tapahtumassa monella tapaa esillä. THL:n asiantuntijat esittelivät, minkälaisin tavoittein uudistuksen osana tullaan tulevaisuudessa kehittämään sosiaali- ja terveyskeskuksia. Ohjenuorana tulevissa toimissa on moniammatillisten palvelujen vahvistaminen, avun saamisen kynnyksen madaltaminen ja ennaltaehkäisyn korostaminen. Huomioon tulee ottaa se, että iäkkäiden palvelujen kehittämiseen kohdistuu juuri nyt monenlaisia paineita ja odotuksia. Samaan aikaan pitäisi olla tarjolla laadukkaita palveluja yhä useammille ryhmille. Tämän tulisi tapahtua henkilöstön riittävyydestä huolehtimalla ja samalla kustannuksia kasvattamatta.
Visiota tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta kuvaavat konkreettisina toimina muun muassa kotiin vietävän palvelun lisääntyminen, moniammatillinen yhteistyö, avun tarpeeseen vastaaminen ilta- ja viikonloppuina ja varhaisen tuen lisääminen.
Hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista tietoa iäkkään toimintakyvystä ja palvelutarpeista. Asiakaslähtöisen ja tarpeisiin vastaavien palvelujen suunnittelemiseen, iäkkään palvelutarpeen arviointiin sekä hoito- kuntoutus- ja palvelutarpeen kartoittamiseen on kehitetty yhdessä iäkkään kanssa tehtävä RAI-arviointi. Järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jossa ammattilainen kerää tietoa muun muassa henkilön arkisuoriutumisesta, kognitiivisesta toimintakyvystä, psyykkisistä oikeista, sosiaalisesta osallisuudesta.
RAI-järjestelmän avulla saadaan tärkeää tietoa palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi niin toimintayksiköissä kuin kansallisestikin. RAI-välineistön käyttö koskettaa siten jollakin tapaa jokaista ikääntyneiden palveluissa työskentelevää. Järjestelmä on Suomessa otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen välineistöä on käytettävä koko maassa ikääntyneiden asiakasohjauksessa ja säännöllisissä sosiaalipalveluissa viimeistään huhtikuussa ensi vuonna.
Ikääntyneiden kuntoutukseen
panostaminen kannattaa
Suomen ja koko Euroopan ikärakenne vanhenee nopeasti ja ikäihmisten palvelut nykyisellä järjestämistavalla eivät ole kestävällä pohjalla. Hoitajia, tiloja ja rahaa ei ole riittävästi. Muistisairaudet lisääntyvät Suomessa, ja 7,3 %:lla yli 75-vuotiaista olisi tarve ympärivuorokautiseen hoitoon.
Ihmisten liian vähäisen liikunnan vuoksi tulee yhteiskunnalle miljardien kustannukset vuosittain. Tätä kuormaa kasvattavat kaikki ikäluokat. Ikääntyneistä eli yli 75-vuotiaista 72 % liikkuu liian vähän. Jokaisella liikkumista edistävällä päätöksellä on merkitystä, esimerkiksi autoilun vaihtaminen kävelyyn tai pyöräilyyn.
Ylimalkaan ikäihmisten hoidosta pitäisi päästä yhä enemmän ikäihmisten kuntoutukseen.
Tässä lista ehdotuksista fysioterapia-alalta: Kotihoidosta kotikuntoutukseen ja lähihoidosta lähikuntoutukseen. Vuoteeseen hoidon kulttuurista tulisi luopua ja aikaa olisi olla asiakkaan aktivoimiseen. Palveluasuminen vaatii uudistamista. Hankinnoissa kuntoutus ja kuntouttava työote on nostettava vaatimustasoksi. Erityistilanteita lukuun ottamatta kohti laitoshoidosta luopumista. Aktiiviset toimet passiivisten tukitoimien sijaan (esimerkiksi kotiapu).
Tällainen muutos edellyttää toteutuakseen sitä, että jokainen yli 75-vuotias saadaan kuntoutuksen piiriin, kaikille tehdään kuntoutustarpeen arvio ja yksilölliset palvelut toteutetaan tarveharkintaisesti (arviolta 35 % yli 75-vuotiaista tarvitsee kuntoutusta). Arvio muutoksen kustannuksista: 0,5-1 miljardia.
Peilin toinen puoli on kuntoutuksen säästöpotentiaali: Jos ympärivuorokautisen hoidon tarve saadaan putoamaan 7,3 -5,5 %:iin yli 75-vuotiaista seuraa säästöä 718 miljoonaa euroa heti tänään, 980 miljoonaa euroa vuonna 2030, 1,1 miljardia euroa vuonna 2040. Ennen kaikkea muutoksesta seuraisi ikääntyneiden parempi toimintakyky, vähemmän sotepalvelujen tarvetta, korkean hoitoisuuden asiakkaiden väheneminen ja korkeampi elämänlaatu.
Huonoon uneen syy tyynyssä?
Huonolla nukkumisella on useita kielteisiä seurauksia, kuten että aivot eivät puhdistaudu. Se tarkoittaa, että ihminen ei palaudu päivän touhuista, kroppa on jäykkä ja paikat ovat kipeitä.
Huonosti nukkumisen riskejä voi ehkäistä hyvällä nukkumisasennolla, esimerkiksi uniapneasta yli puolet on asentoriippuvaista Nukkumista parantamaan on keinonsa. Tärkeitä tekijöitä ovat patja, tyyny ja peitto. Patja ei saa olla liian kova eikä liian pehmeä. Tyynyn on tuettava niskaa oikein. Näin ehkäistään niskan kipeytymistä. Peitto ei saa olla liian lämmin.
Nukkumisen tilaansa voi muutamilla kysymyksillä, kuten millaisia tuntemuksia sinulla on herätessä, onko selkäkipuja, onko se jäykkä. Entä niska ja hartiaseutu, onko päänsärkyä, onko puutuneisuutta jossakin kehon osassa.
Kysymysten jälkeen voi pohtia nukkumisasentoa, patjan ja tyynyn laatua. Niistä se vastaus, tie parempaa uneen voi löytyä.
Hei,
kirjoitin Hyvä Ikä -messujärjestäjille oheisen vapaan palautteeni, kaukotoiveella messutapaamisesta myös vuonna 2024!
Olin myös ensimmäisillä Hyvä Ikä -messuilla, yhdessä ns. kävelypässit-ryhmän kavereitteni kanssa. Silloin saatoimme olla Eläkeläiset ry:n vinkkaamana Ikäinstituutin osastolla helpoissa ja kivoissa talkootehtävissä suositun testiradan ohjastajina ja innostajina.
Harmimme on ollut koronapirulaisen vuoksi suuri sillä emme ole yli kahteen vuoteen enää voineet tehdä eläkeläisjärjestöissä THL:ni virittämän IKINÄ -lihaskunto- ja tasapainotestejä…eikä HI-messujakaan ollut väliin tarjolla.
Nyt olin kumpanakin päivänä 28.–29.9. messuilla, keskiviikkona parituntisen ilman k-pässikavereitani, mutta heitäkin ehkä erityisesti kiinnostavia kohteita etsimässä.
Torstaina tusinasta k-pässiveljeksestä oli odotusten mukaisesti puolet eli 6 klo 11 alkaen messuilla. Lippujen hankintojen jälkeen ensioperaationa oli Liikettä omin koivin – Liikettä yhteisvoimin -liiveihin ”uiminen” eli pukeutuminen. Siinä sisäänpääsystä selviydyttyämme keskustelimme ohjelmatarjonnasta ja sovimme yhteisiä hetkiä (yleensä HI-lavalle) Messuhallin ulko-oven jomminkummin puolin. Lisäksi sovittiin kirjoitettavan yhteistä tarinaa Eläkeläiset ry:n Kävelypässit-blogiin ja toivottiin kunkin ottavan mahdollisuuksiensa mukaan valokuvia somessa julkaistavaksi.
Sitten mietittiin mahdollista yhteiskuvaa, johon pikkutehtävään tarjoutui kiireettömässä hetkessään sisäänpääsyjä valvonut, ystävällinen Kirsti, jolle siis kiitokset tämänkin viestimme kautta.
Tarjositte ennakkotiedotuksessanne ”kiinnostavia ja tuoreita näkökulmia vanhustyön ja kuntoutuksen palveluihin, välineisiin ja laitteisiin.” En eläkeläisukkelina yritä arvioida lupauksen ja todellisuuden suhdetta, kuin korkeintaan vapaaehtoisesti ikäihmisten kanssa – ilokseen ja opikseen – puurtavan vaarin näkökulmasta.
Kävelypässeinä olemme tehneet 24-32-sivuisia Kävelypässien Hyvinvointiresepti-vihkoja ikäihmisille. Nyt on suunnitelmissa tehdä ensi vuodeksi ko. vihkojen versio nro 4. Sitä varten ”metsästin” siihen sopivia pelkästä kuntoilusta poikkeavia asioita, kuten työnimellä ”millaisen arkun itsellesi valitsisit”. Tämä olikin kiintoisa aihe sillä yleistietona on jokaisen tarvitsevan kaksi arkkua, varsinkin jos jäännöksensä tuhkataan. Erikoinen ilonaiheeni nro 1 oli yllättäin miltei haudanvakava eli virolainen ”Suoratuhkaus – viimeinen ympäristöteko”-idea. Sillä keinoin siis pääsisi vain yhden arkun käytöllä myös viimeiseen ympäristötekonsa toteuttamiseen/toteutumiseen.
Tuliko itselleni messuilla muuta ilonaihetta, naurattavaakin? Tuli niin, että olin päätöspäivänä viimeisille minuuteille asti mukana, mutta yhä innoissani.
Jo junassa kotimatkalla kirjasin seuraavat (muut) torstaihelmeni Hyvä Ikä-ohjelmalavalta:
1) klo 11.30 ”Asahi Nordic – suomalainen terveysliikunta” -oli hieman ennakkoluuloise llekin yhtä innostava, kuin kävelypässien eläkeläisvierailuissa jumppaeksperttimme Heimon vetämät taannoiset tilaisuudet.
2) klo 13.30 ”Hyvän työn tekijät” -paneelissa panelisistit hoitivat hyvin asiantuntijaroolinsa ja Riku R juontonsa. (Tunnin aikana kuultujen monien tuhansien sanojen joukossa oli yksi herättävä tai vielä pitkään valvottava repliikki: ”Minua hävettää pohjoismaisten kolleegojeni parissa.”, prosessori Teppo Krögerin surullinen virke viestii maamme ikäihmisten aseman ja kohtelun (alennus)tilasta…)
3) klo 14:30 Miten tuen seniorien digiosallisuutta? (No, aluksi oli mailmanlaajuinen yleisongelma, luennon esittäjän tietokone ei toiminut – ilman digiapua!) Valitettavasti ei yllättänyt, että digituen pyytäjistä 80 % on naisia ja vain 20 % meitä miehiä. Toivonkipinää antoi Vanhustyön keskusliiton Seniorisulf-ohjelman tähtäin saada jo ensivuodeksi sellainen palvelu, jossa edes puhelimella voi kysyä neuvoja, kun nyt täytyy ensin olla puhelin ja sitten saada opastusaika, johonkin johon ei kuitenkaan olen keinoa mennä tms. esteitä.
4) Kun kuulet pystyt myös muistamaan – ikäkuulon vaikutus muistiin ja arjen toimintakykyyn. Tiina-asiantuntijan artikulointi ja sen mukainen kuuluvuus ylitti (monia kuulijoita) häiritsevän kestohälinän. Kuuloliiton Kuule ja muista -ohjelman esittelyä on ollut ennen kuullut, mutta nyt se oli terveenä tietoiskuna sellainen, että soi vieläkin korvissani (vai pitäisikö vihdoin mennä kuulontutkimukseen soivien korvieni vuoksi).
5) Kuntoutuksen apuvälinetarjonnassa oli kipujen ja kolotusten laservimpaimet itselleni uusia ihmetyksen aiheita, mutta tutustuinpa niihinkin ja pistää sekin asia miettimään, jospa siitä olisi joillekin – jopa itselle – apua.
HUOM! JOS vuonna 2024 Kävelypässit -ryhmä pitää 10-vuotisjuhlaansa vapaaehtoistyön saralla, voisi edellä mainitsemani THL:n IKINÄ -lihaskunto-ja tasapainotesti olla Hyvä Ikä -messuilla toiminnassa, jopa ilmaistesteinä, mutta vain jos saadaan Messukoneisto meidät sinne kutsumaan ja toki jo suunnitteluvaiheessa testaamaan testauskykymme ja ko. kevyttestin sopivuus arvokkaaseen Hyvä Ikä -messuilmiöön.
Aamupäivää
Siinä on asiaa liikunnan puolesta, kunpa sitten saataisiin vielä kaikki mukaan sekä tämä ennalta ehkäisevä terveyden hoito samoin toimimaan
asian edistämiseksi. Näin olisimme nähtävästi kauemmin toiminta kykyisiä ja voisimme jopa säästää yhteiskunnan euroja, toinen juttu on se minne
säästyneet rahat ohjaantuu
terv. Tapio Ruuskanen