Talvi tuli paukkuen tänne Etelä-Suomeenkin. Pakkaset mahdollistivat latujen valmistuksen tykkilumella. Onneksi saimme sitten myös luonnonlumen myötä meille ikäihmisille paremmin sopivat ladut, kuntoladut kun on rakennettu kilpahiihtoa silmällä pitäen, ja ne ovat meille turhan vaativia.
Meille ikäihmisille hiihtäminen on luonnollinen harrastus. Maallahan ei talvella juuri ollut muita kulkuvälineitä. Sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pätee myös hiihdon harrastuksessa. Aamuisin kun olen ollut hiihtämässä, olen muutamaa kilpahiihtäjää lukuun ottamatta saanut olla vertaisryhmässä. Vaihdamme kuulumisia ja parannamme maailmaa. Aiempina vuosina laduilla näkyi arkisin myös koululaisia, mutta nyt he näyttävät kadonneen. Ehkä pakkanen on karkottanut. Näyttääkin siltä, että hiihtäminen on suositumpaa ikäihmisten keskuudessa.
Hiihtäminen harrastuksena on suhteellisen edullista. Pienellä investoinnilla päästään alkuun, jos vanhat sukset ovat jääneet sinne jonnekin. Viimeisintä huutoa näyttävät olevan sukset, joita ei tarvitse erikseen voidella: helppoa kuin mikä. Ei muuta kuin hiihtämään!
Liikuntana hiihtäminen on yksi parhaista toimintakykyä ylläpitävistä liikuntamuodoista. Silti ei pidä unohtaa kävelyä. Sauvakävelyssä on nimittäin lähes kaikki samat kuormitustekijät kuin hiihtämisessäkin.
Lukemattomin tutkimustuloksin perustellaan ja motivoidaan liikunnan harrastamista. Kiistaton tosiasia on, että erityisesti ikäihmisten hyvinvointiin vähäiselläkin liikunnalla on myönteinen vaikutus. Iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista.
Minulta kysytään usein, miten paljon tulisi liikkua, että se vaikuttaisi hyvinvointiin ja toimintakykyyn? Määrä on yksilökohtainen, mutta vähäinenkin kuntoilu vaikuttaa myönteisesti. Usein vain asetetaan liian kovat tavoitteet, vaikka vähemmälläkin saadaan aikaan tuloksia ja hyvinvoinnin tunnetta.
Mennään jalkaisin kauppaan, kävellään rappusissa, siitä se alkaa. Kunnon kohenemisen mukaan voidaan lisätä kuormitusta, pidentää aikaa ja matkaa. Yksi hyvä ohje on: liiku useana päivinä ja yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Se ei ole paljon. Onnistumisen ja hyvänmielen tunne, jonka kävelyn jälkeen koemme, on korvaamaton. Uskon, että jokaisella on siitä kokemuksia.
Säännöllinen kohtuukuormitteinen liikunta (vaikkapa reipas kävely) ja lihasvoima-, tasapaino- ja nivelten liikkuvuusharjoittelu (jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna) ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä. Ohjeet näihin löytyvät Kävelypässien voimisteluohjeista.
Päivittäistä ja viikoittaista liikuntaamme voimme seurata Eläkeläisten Kuntopassin avulla. Kysy Passia ja Kävelypässien voimisteluohjeita omasta yhdistyksestä.
Pertti Vuorio
Finlandia-hiihdon hiihtoneuvos
– Pertti Vuorio
