Pekka Isaksson
Kansakunnan koronakamppailu ei ole viime viikkoina sujunut yhtä mallikkaasti kuin se alkoi kaksi vuotta sitten. Hallituksen eripura on tunkenut välillä ulos valtioneuvoston ovista ja ikkunoista ja STM ja THL ovat olleet tukkanuottasilla. Omikronin suuri tarttuvuus ja epidemian neljännen aallon nopea leviäminen ovat tehneet tehottomaksi koronstrategian, joka on perustunut testaukseen, jäljitykseen, eristykseen ja hoitoon.
Omikronin edetessä on peräännytty epäjärjestyksessä. Yleisradion Pyöreässä pöydässä todettiin viime viikolla oivaltavasti, että tunnelma on kuin laivassa, jonka miehistö ja matkustajat huomaavat päällystön kadonneen. Huhut ja huolestuneet kysymykset risteilevät kaaosta enteillen: ovatko ne laskeneet yöllä pelastusveneen ja soutaneet lähimpään saareen vai lymyävätkö ne kannen alla?
Ei sentään. Hallitus sai tällä viikolla pitkän väännön jälkeen rivinsä sen verran suoriksi, että päätti koronarajoitusten jatkamisesta helmikuun puoliväliin saakka. Poikkeus on nuorten ja lasten harrastustoiminta, jonka rajoitussuosituksesta luovutaan helmikuun alussa. Korkeakouluissa siirrytään silloin etä- ja lähiopetuksen yhdistelmään.
Hallitus myös päätti koronastrategian päivittämisestä. Se näyttää tarkoittavan lähinnä suunnitelmaa rajoitusten purkamisesta ja kehotusta ottaa rokotus, välttää lähikontakteja, huolehtia hygieniasta ja tartunnan sattuessa eristäytyä itse muista. Tartuntojen hidastaminen ja torjuminen onnistuu lopulta vain, jos rokotukset etenevät nopeammin. Siksi rokotuksista kieltäytyminen ja niiden vastustaminen on huolestuttavaa.
Viime päivinä on saatu uutta tai ainakin vahvistettua tietoa eri ryhmien suhtautumisesta rokotuksiin. Ne paljastavat rokotevastaisten tahattoman liittoutuman, joka olisi huvittava, jos asia ei olisi niin vakava. Perussuomalaisten äänestäjät ja Suomen vieraskieliset ovat rokotekielteisyydessä samaa maata.
Aamulehti julkaisi tänään jutun Taloustutkimuksella teettämästään tutkimuksesta, jossa selvitettiin puoluekannan ja rokotukseen suhtautumisen yhteyttä. Tulos vastasi valtakunnallisia selvityksiä: kielteisimmin rokotuksiin suhtautuvat perussuomalaisia viime kuntavaaleissa äänestäneet, myönteisimmin SDP:n, kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat.
Perussuomalaisten ero rokotusmyönteisimpiin on suuri. PS-väestä vain 68,9 prosenttia kertoi suhtautuvansa rokotuksiin myönteisesti ja oli ottanut kaikki tarjolla olleet rokotukset. Peräti 14,9 prosenttia ilmoitti, ettei ota rokotteita, koska suhtautuu niihin kielteisesti. Sosiaalidemokraattien kannattajista myönteisesti suhtautuvia ja kaikki tarjotut rokoteannokset ottaneita on 98,3 prosenttia. Toisena ovat kokoomuksen kannattajat 95,2 prosentilla ja kolmantena vasemmistoliiton kannattajat 91,8 prosentilla. Keskustan ja vihreiden kannattajat kuuluvat keskikastiin noin 88 prosentin luvuillaan, jotka ovat lähellä kyselyyn vastanneiden keskiarvoa.
Perussuomalaisten jälkeen kielteisimmin rokotuksiin suhtautuivat kristillisdemokraattien äänestäjät. Heistä 83,3 prosenttia oli ottanut kaikki tarjotut rokotukset ja aikoi ne ottaa myös jatkossa.
Tutkimuksen tuloksista kiinnostava on puoluekannan ja rokotuksista koettujen haittavaikutusten yhteys. Sitä koskevat luvut eivät ole suuret, mutta ne vahvistavat, että asenteet vaikuttavat kokemuksiin – tai sitten ne kertovat jostakin aivan muusta, jota suomalaisten perusrehellisyyteen luottava blogisti ei viitsi mainita.
Perussuomalaisten äänestäjistä 6,8 prosenttia ilmoitti, että ei aio tulevaisuudessa ottaa enempää rokotteita, sillä otettujen rokotusten haittavaikutukset ovat olleet vakavia. Vasemmistoliiton kannattajille vakavia haittavaikutuksia on esiintynyt 3,1 prosentilla, kristillisdemokraattien kannattajista 2,8 prosentilla ja kokoomuksen kannattajista 2,7 prosentilla. Sitäkin harvemmin haittavaikutuksia on sosiaalidemokraattien kannattajilla.
Kuten tutkimuksen tekijäkin lehden jutussa totesi, syynä on tuskin perussuomalaisten geneettinen erilaisuus. Jollei sitten ole niin, että perussuomalaiset ova vallan toisenlaista väkeä kuin väittävät olevansa.
Pari päivää sitten Ylen verkkosivulla julkaistiin Yle Novostin juttu vieraskielisten ja erityisesti venäjänkielisten rokotevastaisuudesta. Vieraskielisten osuus rokottamattomista on kasvanut. Lokakuussa heidän osuutensa rokottamattomista oli 21 prosenttia. Joulukuun puoleenväliin mennessä osuus oli noussut pari prosenttiyksikköä. Yle Novosti otti yhteyttä kymmeniin some-keskustelijoihin, jotka ovat esittäneet rokotevastaisia mielipiteitä ja pyytänyt heitä perustelemaan kantansa.
Suurin osa kuitenkin kieltäytyi haastattelusta, koska eidän mielestään rokotteisiin liittyvät kysymykset ovat ”provokatiivisia”, eivätkä he halua olla “osallisena aivopesussa”. Eräs syytti viranomaisia ja tiedotusvälineitä “sataprosenttisen valetiedon levittämisestä” ja “rikoksista oikeuksia ja ihmisyyttä vastaan”.
Vastaa