Topi Berg
Minun mielestäni Popedan esittämä ” Ukkometso ” pitäisi ottaa pakolliseksi ohjelmanumeroksi niin kouluihin, yliopistoihin, kirkonmenoihin, poliittisiin tilaisuuksiin, valtiopäivien avajaisiin ja päättäjäisiin ynnä moniin muihin rientoihin. Miksikö? Siksi, että Ukkometsossa jos missä korostuu suomen kielen monimuotoisuus ja ilmaisukyky: ”… Suomen niemellä, suomen kielellä äijät huutaa lailla perkeleen…” Voiko sen paremmin omaa kieltään käyttää. Heti tulee mielikuva äijälaumasta mesomassa Ukkometso-kapakassa, joka lienee jossakin Tampereella päin.
Samanlaisia metsoloita on Suomi täynnä. Niissä puhutaan, kirotaan ja lauletaan suomen kielellä eikä jollakin pelle-englannilla. Katsoin vartavasten sanakirjasta, mitä ukkometso on englanniksi? No, ukkometsoa ei siitä löytynyt ollenkaan, mutta metso kääntyy englanniksi sanalla capercaillie. Kun ukko on englanniksi old man, niin ukkometso on siis suoraan käännettynä old man capercaillie. Jos väkisinkin haluaa olla tosi hieno ja laulaa Ukkometsoa englanniksi, pitää olla äärettömän tarkkana lausumisessa, ettei vahingossa Ukkometson sijaan laulakin vanhan miehen katepillarista.
Minun kokemukseni mukaan englannin kieli ei niin vain tunge itseään Suomenmaahan. Kun olin Oulussa töissä, kävin kansalaisopistossa opiskelemassa englantia. Meidän oppilaitten aika kului paljolti ääntämisen opetteluun, mutta mitä teki englanninkielinen opettaja ne pari lukukautta? Hän opetteli lausumaan sanaa Höyhtyä, joka on kaupunginosa Oulussa. Ei siitä kovin valmista tullut. Miksen ymmärtänyt kansalaisopiston sijaan mennä mainioihin oululaisiin tanssikouluihin. Kyllä hyvä tanssitaito puree enemmän vastakkaiseen sukupuoleen kuin joku höpötys it´ so nice tai you are really very beutiful.
Mitä hyötyä on kielitaidosta, jos ei tule ymmärretyksi? Ei tietenkään mitään. Entinen työkaverini Eikka oli vaimonsa kanssa matkoilla jossakin Etelä-Euroopassa. Pariskunta meni syömään paikalliseen ravintolaan. Eikka sanoi: ” Tilaa nyt niitä ranskalaisia, kun olet siellä työväenopistossa oppinut englantia.” Vaimo tilasi englanniksi. Tarjoilija hymyili, sanoi yes ja toi votkaa pöytään. Sama toistui toisellakin kerralla. Kun olin juonut viisi votkaa, ei enää ollut yhtään nälkä, kertoi Eikka.
Ja lopuksi: kyllä ruotsin kieli on meitä suomalaisia kaikkein lähimpänä. Sitä on myös helppo käyttää. Otetaan klassinen esimerkki. Mitä on ruotsiksi ”kaikki peräpukamat nukkuvat”? Vastaus on tietenkin Alla Pugatsova.