Sukukokoukset kolmen vuoden välein tuottavat uusia sukulaistapaamisia. Ylösten sukuseuran sukupäivä toteutui 19.6.2016 Jämsän Maivian kartanossa. Etukäteen jo saimme yhteydenoton Atlantin takaa. Sukupäivään saapuisi Dwight Hyland ja hänen puolisonsa. Sisareni Hellevi majoitti Amerikan sukulaiset Orivedelle.
Dwight kertoi isovanhemmistaan ja vanhemmistaan sekä vähän omasta perheestäänkin jo ennen Suomeen saapumistaan kirjoittamassaan sähköpostissa. Pääosa kertomuksessa on saunassa syntyneellä parikkalaispojalla Väinöllä, Dwightin isällä, josta tuli sillanrakentaja Amerikassa.
En malttanut olla tekemättä Dwightin kirjeiden ja kuvien pohjalta eräänlaista tilkkutäkkiä tarinasta. Se on tämän blogikirjoituksen liitteenä, ja siihen pääsee tästä liitteestä.
Me mummot ja vaarit olemme nyt sitä ikäpolvea, joka kokoontuu sukuseuroissaan etsien tietoa, jota olisi jo aikaisemmin voinut kysyä omilta sukulaisiltaan ja haastatella vanhempiaan. Kertokaamme lapsillemme ja lapsenlapsille suvun tapahtumista jatkossa enemmän. Jo oma elämänkulkumme olisi hyvä kertoa tai kirjoittaa muistiin.
Näin Dwight kertoo:
Hylandien (Ylönen) sukuhistoriaa
Hellevi Holttisen käännös 4. kesäkuuta 2016
Olemme Dwight ja Tricia Hyland (Ylönen). Asumme Seattlessa Washingtonin osavaltiossa, USA. Meillä on kaksi tytärtä, Margot ja Bridget. Margot on naimisissa. Hän ja miehensä Charlie Russell asuvat myös Seattlessa.
Olen eläkkeellä oltuani kolmekymmentä vuotta sähköisten testaustyökalujen tuotesuunnittelijana ja tuotepäällikkönä yhtiössä nimeltä Fluke Corporation, myöhemmin Milwaukee Tools.
Isäni Väinö Ylönen syntyi saunassa kotonaan Parikkalassa 1912. Hänen isänsä, Olli Ylönen ja hänen äitinsä, Selma Piiparinen, Väinö ja hänen kaksi siskoaan, Impi ja Vieno, nousivat laivaan vuonna 1913 ja muuttivat Yhdysvaltoihin, jättäen perheen maatilan veljellensä. Tuossa vaiheessa Ollilla ja Selmalla oli kaksi tytärtä, Merriam [Impin englanninnos?] ja Helvi [Vieno Helvi]. Valitettavasti Helvi kuoli 12 vuoden ikäisenä umpilisäkkeen puhkeamiseen.
Perhe asettui paikkaan nimeltä Quincy, Massachusetts, jossa Olli löysi työn laivan asentajana Bostonin Naval Telakalla. Toisen maailmansodan aikana telakalla rakennettiin laivoja ja sukellusveneitä Atlantin ja Tyynenmeren taisteluihin. Tällöin myös Väinö oli työssä samalla telakalla.
Vuonna 1939 Väinö avioitui presbyteerisen kirkon papin tyttären, Esther Caroline McKinneyn kanssa. Asuessaan Massachusettsissa lapsia oli jo kolme, Wayne Junior, Evelyn, ja Doris.
Väinö ja Esther osallistuivat suomalaisen yhteisön toimintaan Bostonin alueella. He lauloivat Suomen Kaiku nimisessä kuorossa. Valokuva kuorosta on vuodelta 1940.
Sodan jälkeen Väinö muutti perheineen Port Angelesiin, Washingtonin osavaltioon, jossa hänen sisarensa Vieno Silvia ja hänen perheensä asuivat. Seuraavina vuosina, Väinö toimi superintendenttinä (vastuu suurista projekteista) useissa kansainvälisissä rakennusyrityksissä.
Hän työskenteli monissa mielenkiintoisissa paikoissa, kuten Adak, Alaska, (jossa Dwight syntyi), Filippiinit (jossa asuimme kolme vuotta), British Guyana, Kuwait, Indonesia ja useita paikkoja Yhdysvalloissa. Viides lapsi, Raymond, syntyi Port Angelesissa. Tällöin Väinö oli superintendenttinä 6,6 km pitkän Astoria – Megler-sillan rakenustyömaalla lähellä Columbiajoen suuta.
Väinö ja Esther viettivät monta onnellista vuotta Port Angelesissa, Washington. Kalastaminen oli Väinölle rakas harrastus. Lauantai-iltapäivisin hän rentoutui saunassa, jonka hän itse rakensi heidän taloonsa.
Vuonna 1984 Väinö and Esther vierailivat Suomessa viimeisen kerran. He tapasivat Väinön serkun, Sylvi Matikaisen, ja muita sukulaisia Parikkalan lähistöltä. Väinö näki maatilan, jossa hän oli syntynyt. Vanha talo seisoi vielä paikallaan, mutta käyttötarkoitus oli toinen. Se oli muutettu retkeilymajaksi.
Väinö kuoli vuonna 1997 ja Esther kaksi vuotta myöhemmin.
– Seija Koponen