Rudolf Lindblad
Pekka Isaksson löi kävelypässiblogissaan ansiokkaasti henkisen nyrkin presidentti Trumpin silmään, ja minä ajattelin vanhana klenkkapässinä vielä sitä nyrkkiä vähän kiertää. Uskon nimittäin, että minun nuoruuteni kotikulmilla Helsingin Alppilan Porvoonkadulla herra presidentin tavoin itsään täynnä olevasta öykkäristä oltaisiin sanottu, että jätkä luulee olevansa koko perse vakka se ole edes puolta reikää.
Kun rupesin miettimään mihin sarjakuvasankariin voisin hänta verrata totesin, että ehkä parhaiten Aku Ankkaan, koska tämäkin kiukuspäissään usein äänekkäästi haukkuu niitä, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan. Kun amerikkalaisen Akun nimi alkuperäiskielellä on Donald Duck niin vertaus sopii sekin Donald Trumpiin kuin nyrkki silmään.
Minusta otsikon tviittausten Missisippi sopii paremmin kuin ajatusten Missisippi kosa ne tviitit ovat usemmiten niin ajattelematta tehtyjä, että karahtavat karille joen lukuisiin hiekkasärkkiin.
Donald-herra tarvitsisi kyllä luotsin tviittijoelleen, mutta epäilen suuresti, että mielikirjailijani Mark Tvain, joka nuoruudessaan oli jokiluotsi ja otti nimimerkknsäkin luotaajien huudoista “mark tvain“, joka terkoitti että kölin alla oli sen aikaisille jokilaivoille tuvallinen kahden sylen syvyys, tuskin olisi hommaan ryhtynyt. Hän kun pilkkasi esimerkiksi kirjassaan Matkakirjeitä maasta kaikenlaista tekopyhyyttä.
Tähän lopuksi vielä pientä itseironiaa. Vaikka viisikymmentäluvulla saamassani sotilaspassissa lukee minun olevan sopivin jalkaväkiryhmän johtajaksi, ja rantaruotsalainen sukuni sanoi minun olevan suvun punainen pässi, en ole liittynyt kavelypässeihin. Selitys siihen löytyy tästä kirjoittamastani runosta:
Vaeltajan valitus
Vanha mies vaeltaa
kepillä kulkuaan avittaa
ja väsyneenä puuskuttaa
kuntoii on huonontunut
matkojen tunto pidentynyt
kuin ennen Saanan laelle
nyt lähimmälle Alepalle
voihan puhä triumviraatti
kun oon näin pirun naatti.