Pekka Isaksson
Suomen päättäjiä ja terveysviranomaisia on kiitelty toimista koronan torjumisessa. Niin olen tehnyt minäkin mielestäni hyvästä syystä. Tartuntojen, sairaalahoidon ja kuolemantapausten määrä on saatu pidetyksi verrattain alhaisina.
Nyt on sija moitteelle. Uutiset rokotusten viivästymisestä, rokotettujen määrästä sekä Suomeen saatujen ja lähiviikkoina saatavien rokotteiden määrästä ovat olleet huolestuttavia. Päättäjien, muun muassa pääministeri Sanna Marinin jotkut lausunnot ovat olleet lievästi sanoen outoja. Näyttää siltä, että hukassa ovat sekä rokotteet että pihvi eli asian ydin.
Suomessa on THL:n mukaan annettu maanantaihin 4.1. mennessä 3 600 rokotusta. Viime viikon keskiviikkoon mennessä Suomeen on saatu yhteensä 50 000 annosta EU:n tilaamaa ja hyväksymää Pfizerin ja Biontechin rokotetta. Rokotettujen määrän vähäisyyttä on tässä alkuvaiheessa selitetty terveydenhoidon henkilökunnan lomilla. Eikö niihin osattu varautua?
Suomeen on tullut paljon vähemmän rokotteita kuin odotettiin. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsti Varhilan mukaan jo ennen joulua piti tulla 100 000–300 000 rokoteannosta. Tuli 10 000. Lähiviikkoinakin on luvassa viikoittain vain 40 000–50 0000 annosta Pfizer–Biontechin rokotetta.
Tehdäänpä pari pientä laskutoimitusta. Viikossa saadaan siis 50 000 rokoteannosta. Sillä voidaan rokottaa 25 000 ihmistä, kun on varauduttava tehosterokotukseen muutaman viikon päästä. Lasketaan Suomen väkiluvusta pois alle 15-vuotiaat, koska koronarokotusten tehosta ja vaikutuksista lapsiin ei ole vielä riittävästi tutkimusta. Suomessa on noin 4,65 miljoonaa yli 15-vuotiasta. Kattavan rokotesuojan saamiseksi pitää rokottaa yli 70 prosenttia väestöstä eli noin 3,3 miljoonaa suomalaista.
Nykyisellä rokotustahdilla – jos käytetään Pfizerin ja Biontechin rokotetta ja halutaan lääketehtaan takaama kahden rokotuskerran suoja – kestää 132 viikkoa eli 2,5 vuotta ennen kuin riittävästi suomalaisia on rokotettu. Jos mukaan lasketaan myös alle 15-vuotiaat, on homma pulkassa 154 viikon kuluttua. Silloin eletään vuoden 2023 loppuviikkoja. Jopa yli 70-vuotiaiden (noin 875 000) suomalaisten rokottaminen kestää syys-lokakuulle, jos tahti ei tästä parane.
Edellä lasketut ovat ääriesimerkkejä, sillä EU ja sen mukana Suomi ovat alustavasti tilanneet muitakin rokotteita kuin Pfizer–Biontechia. Toivottavasti senkin toimitukset nopeutuvat. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että toinen rokotuskerta pyörii osittain päällekkäin ensimmäisen kerran kanssa. Näin kattavan suojan saaminen koko väestölle kestää lyhemmän ajan kuin laskelmissa on esitetty. Optimistien lupaamaa kattavaa suojaa ei silti saada kesän alkuun mennessä, tuskin vielä ensi syksylläkään, mikäli rokotteita ei saada Suomeen huomattavasti nopeammin kuin nyt arvioidut 50 000 viikossa.
Lisäongelmia syntyy siitä, että esimerkiksi Intia on aloittamassa rokotukset valtavalla tilausvolyymilla Oxford–AstraZenecan rokotteesta. Se saattaa yhdessä Britannian kanssa talloa jalkoihinsa myöhäisheränneen EU:n, jossa tämän rokotteen lupakäsittely on vielä kesken.
Euroopan lupaviranomainen käsittelee lääketehdas Modernan rokotteen myyntilupaa tällä viikolla. Modernaa ei ole luvassa EU-maihin paljoakaan, ehkä noin 20 miljoonaa annosta. Väkiluvun perusteella Suomelle määritelty 1,23 prosentin osuus siitä on hieman yli 200 000 annosta. USA vie valtaosan, noin 80 prosenttia tehtaan ensivaiheen tuotannosta.
Tässä valossa on yllättävää, että pääministeri Sanna Marinin mukaan EU on onnistunut rokotetilanteen hoidossa ”pääasiassa hyvin”. Tosin hän myöntää, että ”tietysti kritiikkiä voi esittää siitä, kuinka nopeasti rokotteita on onnistuttu hankkimaan EU-alueelle ja miten jakelu on hoidettu”. Epäselväksi jää, missä asiassa EU on onnistunut hyvin.
– Pienenä maana olisimme aika yksin, jos lähtisimme yksin kamppailemaan näistä erittäin halutuista rokotteista, Marin sanoi pääministerin haastattelutunnilla.
Kaikki pienet maat eivät ole jääneet ihmettelemään pienuuttaan. Israelissa on noin 9 miljoonaa asukasta. Maan kokoluokka on siis sama kuin Suomen, alle 10 miljoonaa asukasta. Se aloitti rokotukset joulukuun 20. päivänä. Tähän mennessä yli 10 prosenttia eli miljoona israelilaista on saanut kaksivaiheisen rokotteen ensimmäisen annoksen. Rokotuksia on annettu 150 000 päivässä.
New York Times julkaisi uudenvuodenpäivänä artikkelin, jossa Israelin vireydestä kiitetään maan pitkälle digitalisoitua julkista terveydenhoitojärjestelmää ja aikaista heräämistä rokotuskampanjan valmisteluun. Maan terveysministeri Yuli Edelstein sanoo Israelin toimineen kuin ”aikainen lintu” ja alkaneen riittävän varhain neuvottelut lääkefirmojen kanssa.
Israelin rokotuskampanjan ylivoimainen nopeus kaikkiin muihin maihin, jopa upporikkaaseen Bahrainiin verrattuna kohentaa Israelin muuten huonoa mainetta koronan torjunnassa. Ylimääräisten kustannusten päivittelijöille New York Times toteaa, että koronan nopea tukahduttaminen maksaa itsensä takaisin yhtä nopeana elpymisenä.
Marinin kolmas outo lausunto pehmenteli kritiikkiä Suomen huonoa aloitusta kohtaan muistuttamalla, että pandemia ei ole ohi ennen kuin se on tukahdutettu muissakin maissa. Tähän viittasi myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, mutta hän sentään puhui vain naapurimaista. Toivottavasti lausuntoihin ei edes piiloisena sisälly ajatusta, että rokotusten viivästyminen on sallittua, kun maailmassa on maita, joissa asiat ovat tosi huonosti. Kuinka vitkuttelu EU:ssa ja/tai Suomessa auttaa kansoja muissa maanosissa?
Nyt jos koskaan on avoimuus paikallaan. Ihmisten luottamuksen säilyttämiseksi on kerrottava, mikä rokotusnopeudessa mättää ja mitä sille voidaan tehdä vai voidaanko tehdä mitään. Avoimuus vaikuttaa myös siihen, säilyykö suositus- ja rajoituskuuliaisuus. Koronalukujen perusteella vaikuttaa siltä, että me suomalaiset olemme myös joulun aikana noudattaneet suosituksia kohtuullisen hyvin. Vähintään yhtä hyvää suoritusta on lupa odottaa päättäjiltä ja terveysviranomaisilta. ”Pääasiassa hyvä” ei riitä.