Mokki

Leena Toivanen

Mokki oli kissa. Maatiainen rodultaan ja harmaan kirjava väriltään. Mokki tuli kotiimme emosta vieroitettuna pentuna. Jo silloin oli Mokin luonteessa harvinaista rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ei suostunut nukkumaan sille varatussa kopassa. Kiipesi sänkyymme ja tuli aivan pääni viereen nukkumaan. Ehkä tukkani muistutti emon karvaa, koska siinä se nukkui tyytyväisenä.

Nuorin lapsemme oli silloin vajaan vuoden ikäinen. Kun hän pudotti tuttinsa lattialle, oli Mokki oitis nappaamassa sen. Vei piiloonsa, jossa sai rauhassa nauttia siitä.

Toinen ihastus oli ilmapallot. Kun jälkikasvumme puhalsi niitä, oli Mokki mukana rikkomassa minkä kerkesi. Tosin se sai vihaisen kyydin toiseen huoneeseen. Kolmas mieltymys oli perunalastut. Kun Mokki kuuli sipsipussin rapinan, tuli se paikalle vaatimaan osuuttaan. ”Ostakee Mökille oma pussi, se syöpi meeltä kaekki sipsit”, oli lastemme toivomus.

Kylällä pidettiin työseuroja. Vuorollaan kylänväki kokoontui meillekin illanviettoon. Mokki kierteli vieraiden keskellä, tarkasteli heitä ja päätti sitten kenen syliin hyppäisi. Alkoi sitten kehrätä ja kämmentää siinä. Kyläläiset tuumasivatkin jo tullessaan, että ”kenenkään sylin se Mokki nyt kelepuuttaa”.

Kerran kotiimme tuli pari saarnamiestä. Alkoivat lukea Raamattua. Mokki oli sängyn päällä päiväunilla. Vilkaisi saarnamiehiä, hyppäsi ovenkahvalle ja poistui perimmäisen huoneen sohvalle nukkumaan. Ei ollut saarna Mokin mieleen. Metsästäjä Mokki oli vailla vertaa. Joskus se toi rotan jalkojeni juureen. Kerjäsi kehuja ja silitystä ja poistui sitten paikalta jättäen rotan siihen. Aivan kuin olisi halunnut sanoa: ”Se on sinulle, syö rottasi.”

Reviiriään Mokki oli kova puolustamaan Naapurin katit ja kylän koirat saivat tuntea sen kipeästi kuonossaan. Vain kerran näin Mokin peloissaan. Laskin sen illalla ulos kuten tavallisesti. Mokki köyristi selkänsä ja karvansa, sähähti ja syöksyi takaisin sisälle. Ihmettelin kovin, kun en nähnyt mitään syytä. ”Siellä on varmaan Ilves jänisjahissa”,tuumasi mieheni.

Paikallisessa lehdessä ilmoitettiin Pitkäikäisin kissa -kilpailusta. Ajattelin ilmoittaa Mokin mukaan. Olihan sillä ikää reilut 23 vuotta.Pahaksi onneksi Mokki ehti kuolla ennen sitä. Eipä olisi kyllä voittanut. Voittajan ikä oli 24,5 vuotta. Nyt Mokki lepää metsästysmaittensa mullassa. Poikamme kirjoitti Mokin hautakiveen:

Mokki
The King