Topi Berg
Se oikea viisasten kerho lopetti kauan sitten,
mutta meidän melkein viisasten jatkaa.
Minä Sepi, Iippo, Irma ja Masa
olemme niitä melkein viisaita.
Olemme olleet jo monta vuotta.
Me kokoonnumme lähipubissa.
Yksi kysyy, muut vastaavat vuorollaan.
Urheilusta me puhumme eniten.
Meitä kuunnellaan, eikä juuri häiritä.
Portsari Ekikin katselee meitä hymyillen.
Viime viikolla naapuripöydän humalainen
alkoi kuitenkin öykkäröidä.
Shaanko minäkin kysyä, shaanko? se soperteli.
Mitä kysymistä sinulla on?, tokaisi Sepi.
Kysy ja äkkiä, että päästään jatkamaan!
Enshin oli omenoita puusha ja maasha,
shitten ei enää ollut omenoita puusha eikä maahsa.
Mikä she shemmoinen on, humalainen irvisteli.
Hm. Mietitään. Ensin oli omenoita puussa ja maassa,
Sitten ei enää ollut omenoita puussa eikä maassa.
Mitä tänne tulet pelleilemään, Sepi tulistui.
Eikä tuo ole mikään oikea kysymys.
Onpash, naapuri intti. Minä shanon vashtaukshen.
Oli enää ykshi omena puusha ja ykshi maasha,
Ei ollut enää omenoita puusha eikä maasha. Hä, hä.
Silloin Ekin niska alkoi punottaa.
Se otti muovipussin ja meni jätkän luo.
Tässä on pussi. Kerää ne omenat tähän.
Häivy! Äläkä ikinä tule tänne hähättelemään.
Meinaan, että sulla on ikuinen porttikielto.
Ja samasta aiheesta suorasanainen kertomus:
Me kokoonnumme kerran viikossa paikallisessa pubissa, me melkein viisaat. Me kyselemme toisiltamme kaikenlaisia kysymyksiä maan ja taivaan väliltä. Nimi melkein viisasten kerho johtuu tietenkin radio-ohjelmasta ”Viisasten kerho ”, jossa legendaariset tietäjät vastasivat kuulijoitten lähettämiin kysymyksiin. Me olemme melko viisaita.
Kerhomme perusjäseniä ja kantavia voimia ovat Lissu, Osku ja minä. Lissu tietää kaiken kuninkaalisista, kuten esimerkiksi sen, että Ruotsin kunkun Kalle XVI Kustaan oikea nimi on Carl Gustaf Folke Hubertus ja että Englannin Elisabeth on vain 163 senttinen, kun taas Espanjan Felipe venyy 197 senttiin. Osku on haka urheilussa. Kuinka teistä moni osaa vastata oikein kysymykseen: Kuka suomalainen juoksi Montrealin olympialaisissa v. 1976 nopeamman ajan kympillä kuin olympiavoittaja Lasse Viren. Juuri kukaan ei tiedä, jolloin Osku valistaa, että se oli Lasse Orimus. Tämä Lasse juoksi väärässä alkuerässä eikä päässsyt jatkoon, vaikka aika oli nopeampi kuin Virenin Lassen kultamitaliaika. Minä puolestani tunnen hallitsen kalastuksen. Kun kerron kuulijoille, että hauella on 700 hammasta, niin harvahampaisempia jo huimaa
Me kutsumme pöytäämme tietäjiä tai sellaisina itseään pitäviä panemaan meitä tiukalle. Aina löytyykin pari, kolme haastajaa. Portsari Eki katselee touhua hymyillen ja nyökkäilee ystävällisesti. Kaikki sujuukin yleensä leppoisasti, paitsi viime viikolla.
– Shaanko minä kyshyä, alkoi naapuripöydän humalainen mies sössöttää. – Shaanko?
Kukaan meistä ei kiinnittänyt huomiota miehen sönkötykseen, mutta tyyppi ei hellittänyt.
– Shaanko nyt kyshyä, shaanko?
– Kysy äkkiä, äläkäkä häiritse sitten enempää!
– Mikä she shemmoinen on, että enshin oli omenoita puusha ja maasha. Shitten ei enää ollut omenoita puusha eikä maasha. Mikä she shemmoinen oikein?
– Hm. Oli siis omenoita puussa ja maassa. Sitten ei enää ollut omenoita puussa eikä maassa. Niin- kö se oli?
– Niin justhiinsa. Misthä on kyshymys?
– Me nyt ei nyt vaan tiedetä eikä sinunkaan tarvitse tulla kännissä muita asiakkaita häiritsemään. Sano vastaus ja pidä pääsi kiinni!
– No. enshin oli omenoita puusha ja maasha. Shitten oli enää ykshi omena puusha ja ykshi maasha. Ei ollut enää omenoita puusha eikä maasha. Hä, hä. Ettepä tienneet. Hä, hä. Mokomat viishaat!
– Silloin lähti Eki liikkelle. Se oli ihan punainen raivosta:
– Kuule jätkä! Tässä on sinulle muovipussi. Kerää ne omenat tähän! Häivy, äläkä tule toista kertaa tänne mokomilla typeryyyksillä viisastelemaan. Se on ikuinen porttikielto!