Se ei ole mikään vellimeri, se on Välimeri, se siinä Turkin Kyproksen puolen maan edessä. Nyt tämä villien nelijalkaisten aasien maa on jo vähän avautunut.
Beshparmak – viissormivuoret ovat vaikuttavat vaahtoavan meren keskellä. Makeasta vedestä on pula niin Kreikassa kuin täällä Turkin puolellakin. Nyt Turkki vetää meren pohjaa pitkin tänne makean veden putkea, joka ennen Kyreniaa toivon mukaan nousee ylös asti.
Rahoja ei vielä ole löytynyt loppupätkää varten. Rahaa etsitään yksityisiltä liikemiehiltä tai Turkin valtiolta. Turkki tulevaisuudessa myy vettä saaren Kreikan puolelle. Sillä välillä kärsitään vesipulasta. Lehmiä ei juuri ole, koska ei ole vettäkään. Siksi naudanlihaakin on vähän. Jauheliha on niin kallista, että se maksaa 14 euroa kilo.
Turkin puoli on Kyrenia ja sen rajalla oleva kaupunki Lefkosa, Nikosia, on puoleksi Kreikkaa ja puoleksi Turkkia. Tällä hetkellä turkkilaiset unelmoivat kreikkalais-turkkilaisesta liittovaltiosta ja toivovat sille hyväksyntää maailmalta. Kyproksen Turkin puoleisella osalla on 370 000 asukasta ja Turkilla on pysyvästi tänne sijoitettuja sotilaita 30 000. Unelmana on kansainvälisesti tunnustettu Kyrenia, joka voisi kehittyä matkailu- ja maanviljelysmaana.
Ihmiset täällä ovat rauhallisia ja kaikki on hyvässä järjestyksessä. Sydämeni suo tämän maan asukkaille ja maan villeille aaseille onnellisen tulevaisuuden. Ruokapulasta pian kovemmin kärsivä maailma tarvitsee myös Kyrenian sitruunat, appelsiinit, oliiviöljyn ja mantelit.
YK:n rauhanturvaajat, joista monet ovat suomalaisia, ovat pystyneet suojelemaan rauhaa tällä saarella 1964 – 1973, kun saarella oli selkkauksia, joiden tarkoitus oli liittää saaren tämä osa Kreikkaan. Oli menossa sota turkkilaisten ja kreikkalaisten välillä. Kuitenkaan YK-joukot eivät pystyneet kokonaan estämään terroritekoja Kyproksella/Kyreniassa. Koska Kyreniaa ei ole vielä tunnustanut muut kuin Turkki, niin lentoliikenne tänne on mahdollinen vain Turkin lentokentän kautta Ercan lentokentälle Kyreniaan.
Toivon totisesti, että Kyrenia avautuu matkailulle, jotta muutkin kuin meidän pieni suomalaisryhmämme saisi nähdä muun muassa suljetun muinaisen Salamiksen kaupungin, sen muinaiset kirkot, linnoitukset ja vankilat. Kuinka monta salaisuutta kätkeytyy antiikin ajan suurmiesten saaren tämän osan hallituskausiin:
Bysanttilaisten aika 395–1184
Rikhard Leijonamiehen aika 1191–1192
Kyproksen kuninkaiden/Lusignansien aika 1192–1489
Venetsialaisten aika 1489–1571
Turkkilaisten aika 1571–1878
Iso-Britannian miehityksen aika 1878 ja niin edelleen.
Suomen ulkoministerin haastattelu
Tämä tutustuminen Kyreniaan tapahtui samaan aikaan, 30 maaliskuuta 2016, kun ulkoministerimme Timo Soinia haastateltiin BBC:n Hard Talk ohjelmaan, joka lähetettiin vielä kaksi kertaa uusintana seuraavina päivinä BBC:n kanavalta maailmalle. Sydäntäni kiemurtaa hänen lausuntonsa suhteesta Venäjään. Emme voi mitään sille, että geopoliittinen tilanteemme on mitä on, Venäjä on naapurimme emmekä voi muuttaa sitä.
Miksi Timo Soini ministerinä ei voi sanoa, että Venäjä-naapuruutemme on meille mahdollisuus kasvattaa ja lisätä Venäjä-kauppaamme ja kasvattaa samalla hyviä suhteita EU:n rajamaana naapuri Venäjän kanssa. Timo on kuin jäädytettyä sorbettia ulkoministerin pallilla. Miksi hyvä pääministeri otit juuri sen pestin. Nyt tuntuu, että minä olisin parempi henkilö Suomen pääministeriksi.
– Sirpa Minkkinen