Leena Niskanen
Tarvitsemme elämässä kykyä toimia toisten ihmisten kanssa. Siksi olemme Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten Vireys- ja muistelukerhossa keskustelleet tavoista olla ihmissuhteissa toisten kanssa kahden merkittävän kehityspsykologin, Erik H. Eriksonin (erityisesti hänen kirjansa Lapsuus ja yhteiskunta) ja Jean Piaget´n oppien pohjalta. Molempien mukaan olemme oppineet nykyiset ihmissuhteissa toimimisen karttamme biologisen kehityksen ja kasvattajien edellytysten varassa.
Tapamme olla ihmissuhteissa alkoi muodostua heti syntymän jälkeen ja jatkui yhdestä uudesta kasvun vaiheesta toiseen noin 20 vuoden aikana. Nyt voimme eritellä omia ihmissuhteitamme ja miettiä niiden yhteyttä lapsuutemme ja nuoruutemme kokemuksiin.
Keskustelimme muistelukerhossa siitä, miten voimme ymmärtää itseämme ja toisia lapsuuden kokemusten valossa. Näissä keskusteluissa nousi myös omia oivalluksia ja tulkintoja. Päätimme herätellä keskustelua yleisemminkin Mummolablogin välityksellä. Tämän kirjoituksen lopussa on linkki, josta pääset lukemaan keskustelujen pohjalta tehdyt muistiinpanot.
Junnaammeko edelleen lapsuuden taidoilla vai olemmeko oppineet aikuisiässä uusia tapoja toimia toisten kanssa? Ja mitä uutta voimme oppia vielä vanhoinakin?
Tuntuu todella mielekkäältä toiminnalta. Onnekkaita te, jotka voitte tavata toisianne kerhossa!
Hei Mirja Keskustelu lapsuutemme erilaisista kokemuksista antoi meille uusia avarampia näkökulmia esimerkiksi tuppisuuna olemisen ihanteeseen tai erotiikkaan. Toivoimme, että toisetkin eläkeläiset vapautuisivat asenteista, jotka estävät meitä jakamasta keskenämme elämän rikkautta.
Hyvä Leena!
Saat todella paljon aikaiseksi meidän kerholaisten iloksi ja hyödyksi.
Hei Leena. Tasa-arvoisessa ryhmätyössä yksilöiden kokoelma muuntuu yhteisöohjautuvuudeksi. Se luo perustan ja rohkaisee ajatusten laaja-alaisuuteen ja uusiin ideoihin, mihin yksin ei pystyisi.
Onpa siellä Kuopion suunnalla mielenkiintoista pohdintaa. Satuin samaan aikaan lukemaan Antti Eskolan kirjaa Vanhuus ja siinä hän analysoi myös Erikssonin teoriaa ja esittää,että tarkastelu tulee moniuloitteisammaksi, jos iän lisäksi otetaan käyttöön sukupolvi- ja historiallisen aikahetken- käsite. . Tätä hän selventää esimerkein. Kirja on mielenkiintoinen. Sitäkin tulee miettineeksi, mitä on tuo on vanhan ihmisen eheytyminen ja onistunko siinä?
Hei Pirkko. Kiva, kun otit esille Antti Eskolan pohdinnat vanhuudesta. Hänellä oli paljon annettavaa meille. Suosittelen kirjan lukemista.
Blogi edellyttää keskittämistä.Tällä kertaa pyrimme luomaan kokonaiskuvaa siitä, miten taito toimia ihmissuhteissa on vähitellen kehittynyt biologisen kasvun ja kasvattajien yhteisestä vaikutuksesta. Lapsuuden kokemuksista löytyvät juurisyyt tämän päivän asenteille. Kun yhdessä toisten kanssa tarkastelee lapsena omaksumiaan mielipiteitä, voi keksiä uusia aikuisten elämää paremmin ylläpitäviä asenteita. Erikson on mielestämme käsitellyt yhteisön vaikutusta sosiologisemmin kuin moni muu Freudin oppilas, mutta se on toisen jutun väärti.
Hyvä Leena!
Sinä jaksat meitä kerholaisia valistaa ja virkistää.
Hyvää jatkoa!
Kannatettavaa toimintaa. Aina voi oppia uutta ja aina kannattaa treenata taitojaan toimia toisin ja ajatellakin toisin. Oivallus voi syntyä vaikka kuinka vanhana.