Topi Berg
Romppaisen Esko Oulusta pyysi joulupukiksi tuttua miestä kadun toiselta puolelta. Pehkonen oli se mies ja lupasi tulla. Aattona oveen koputettiin. Ja kukas sieltä ilmestyikään? Tietysti joulupukki.
Pukki kopisteli jalkojaan, pyyhki lunta harteiltaan ja alkoi haastella.
– Onko onkoko onkoko täällä ki ki kilttejä la la lapsia? pukki uteli.
Siihen lapset: Se on Pehkonen. Se on Pehkonen.
– Mi mi mistä i i ihan heti arva arvasitte?
x x x
Minun isäni oli viimeisinä työvuosinaan yövartijana Helsingin keskustassa, ennen kaikkea Eirassa. Joulusta päästyä joku mies tuli yöllä juttelemaan yövartijan kanssa ja purki tuntojaan:
– Saatanan perkeleen helvetti!
– Mikä hätänä?
– No, kun meidän tyttö lähti saattamaan joulupukkia ulkoeteiseen ja nyt se on pieniin päin.
x x x
Tämä viimeinen juttu ei liity pukkiin mitenkään, mutta tosi on tämäkin. Jossakin Hietalahden nurkilla tuli joku mies keskellä yötä kyselemään:
– Tietäiskö yövartija, missä on lähin vesipiste?
– Tuossa kulman takanahan se on. Miten niin?
– Ostin pimeän pullon ja nyt pitäis saada blandista.
Mies kiersi korkin auki, maistoi ja sanoi:
– Unohdetaan se vesipiste. Tämä on jo valmiiksi vesipullo.
Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille mummojen ja blogien ystäville!
To, to Topi, pe-, pe- joulupässi!