• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Eläkeläiset Ry - Pensionärerna Rf

Vuodesta 1959 liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa

Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten
parissa vuodesta 1959
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025
    • Yhdistyskahvilat
    • Strategia
    • Tavoiteohjelma
    • Eläkeläinen-lehti
      • Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
    • Svenska
    • Ajankohtaista
    • Vuosikertomukset
    • Tietosuoja
  • Toiminta
    • Liikunnan haastekampanja 1.3.–30.4.
    • Liikuntaverstaat
      • Mitä teemme
    • Ilmasto- ja ympäristömuistot talteen
    • Koulutus
      • Kevään 2025 koulutuskalenteri
      • Syksyn 2025 koulutuskalenteri
      • Kurssille ilmoittautuminen, hinnat ja kurssituki
    • Liikunta
      • Yöttömän yön boccia-turnaus 4.-5.6.2025
      • Helppolentis
      • Jumppaa ja harjoituksia
      • Videomateriaaleja
      • Taukojumppasarja
    • Monikulttuurinen toiminta
      • Valokuvanäyttely
      • Toiminta
      • Tukihenkilöt
      • Materiaali
      • Yhteistyökumppanit
    • Ikäystävällinen kunta
    • Toimintatonni-avustukset
    • Aineistopankki
    • Aineistoa yhdistyksille
      • Yhdistysposti
    • Aineistoa taloudenhoitajille
    • Aineistoa ohjaajille
      • Tanssipajat
  • Yhdistykset alueittain
    • Etelä-Hämeen Aluejärjestö
    • Helsingin Aluejärjestö
    • Jokilaaksojen Aluejärjestö
    • Kaakkois-Suomen Aluejärjestö
    • Kainuun Aluejärjestö
    • Keski-Suomen Aluejärjestö
    • Lapin Aluejärjestö
    • Pirkanmaan Aluejärjestö
    • Pohjanmaan Aluejärjestö
    • Satakunnan Aluejärjestö
    • Savo-Karjalan Aluejärjestö
    • Uudenmaan Aluejärjestö
    • Varsinais-Suomen Aluejärjestö
  • Jäsenyys
    • Tervetuloa mukaan
    • Jäsenedut
    • Jäsenhakemus
    • Eläkeläisten tuetut lomat
    • Myyntituotteet
    • Paikallisyhdistyksen säännöt
  • Blogit
  • Yhteystiedot
    • Toimisto
    • Laskutusosoite
    • Hallitus ja valtuusto
    • Salattu sähköposti

Jaakko Pessinen

24.4.2020

Topi Berg

Melkein viimeisiä viedään. Uittoa Kemijoella v. 1988. Kemjjoen viimeinen uitto oli vuonna 1991.

Luin lehdestä arvostelun Risto Jussilan kirjoittamasta kirjasta Kuningasmetsuri Jaakko Pessisen elämä ja tilasin sen kirjakaupasta. Teos kertoo lappajärveläisen vuonna 1949 syntyneen metsurin elämästä. Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Kuten hyvin muistamme, meteoriitti törmäsi maahan 77 miljoonaa vuotta siiten. Näin syntyi Lappajärvi, joka on kooltaan 150 neliökilometriä ja näin ollen on Suomen 33. suurin järvi.

Pessinen on syntynyt v. 1949. Hän on koko ikänsä tehnyt metsätöitä. Hän on ollut ensin metsätyömies ja sitten vuodesta 1967 lähtien metsuri. Sinä vuonna näet ruvettiin Metsäradiossa käyttämään metsätyömiehestä sanaa metsuri.

Pessinen on hakannut puuta aivan valtavan määrän eli yli satatuhatta kiintokuutiometriä, mikä tarkoittaa moteiksi muutettuna yli sataaviittäkymmentä tuhatta mottia. Työvälineinä olivat ensin pokasaha ja kirves, myöhemmin moottorisaha, joita hän kulutti loppuun 80 kappaletta.

Vaikka Helsingissä asuu kaikkein eniten suomalaisia metsänomistajia, taitavat käsitteet kiintokuutiometri ja motti olla monelle nykyajan kaupunkilaiselle lähes tuntemattomia mittayksiköitä. Ilmankos Kuningasmetsuri ei Helsingissä käy kaupaksi, mutta on esimerkiksi Puolangalla ykköshitti. Pessinen on sijoittunut hyvin myös Suomen vahvin mies -kilpailuissa. Voimat ovat tulleet metsätöistä.

Kun olin pikkupoika, isäni kävi leimaamassa metsiä ympäri Pohjois-Savoa. Asuimme Iisvedellä Suonenjoen pitäjässä. Iisvesi oli suuri puutavaran lastauspaikka ja vuosina 1923–1955 taajaväkinen yhdyskunta. Metsänleimaaja minustakin piti tulla.  Ensimmäisen tilini tosin sain, kun olin 13-vuotiaana v. 1953 istuttamassa metsää Rautalammin Kivisalmessa. Taimestahan se tukkipuukin kasvaa! Oli kovaa hommaa 13-vuotiaalle pojalle pysytellä aikamiesten kanssa samassa rivissä.

Appiukkoni, metsätyömies Tuomas Jääskeläinen. Kuva Petteri Väisänen.

Kun Korean sota loppui v. 1953, väheni puutavaran menekki maailmalla. Iisveden sahoja alettiin ajaa alas. Muutimme Hyrynsalmelle v. 1953. Seuraavana kesänä olinkin jo Hyrynsalmen sahan lautatarhalla lastaamassa lautoja ja lankkuja Toppilan satamaan menevään tavarajunaan. Seuraava kesä 1955 meni sitten komeasti uittohommissa moottoriveneen kyydissä, kun hinattiin tukkilauttoja järven yli sahan rantaan erotteluun. Niillä hankkeilla maksoin matkani Varsovan vuoden 1955 nuorisofestivaaleille. Olin 15-vuotias ja ulkomailla! Oli se jännää ja hienoa!

Tukkilautasta onkin suora yhteys Jaakko Pessiseen ja muihin metsätyömiehiin. Metsätyömiehiä oli Suomessa sotien jälkeen 300 000. Justeerin, pokasahan, kirveen, petkeleen, kuorimaraudan ja 100 000 hevosen avulla Suomea nostettiin jaloilleen. Ensimmäiset, kömpelöt ja kaksikymmentä kiloa painavat moottorisahat tulivat käyttöön 40-luvulla, mutta vasta 60-luvun taitteessa moottorisahalla kaadettiin enemmän puita kuin justeerilla ja pokasahalla. Nyt metsureita lienee muutama sata, kun metsäkoneet hoitavat kaikki metsähommat avohakkuita myöten.

Noiden metsätyömiesten oli asuttava jossakin. Ympäri Suomea oli tukkikämppiä, jotka olivat tukkijätkien koteina. Eräs kirja-aarteistani on Kämppäemännän opas vuodelta 1955. Sain sen omakseni Helsingin yliopiston maatalouskirjastosta, jossa olin työllistettynä 90-luvulla. Kirja oli merkitty poistettavaksi, mutta kerkesin napata sen itselleni.

Kämppäemännän oppaan oli kustantanut Metsämiesten säätiö. Siinä annetaan kämppäemännille ohjeita kaikista kämpän kunnossapitoon liittyvistä asioista, kuten siivouksesta, ruoanlaitosta, ruoka-aineitten varastoinnista, pyykinpesusta. Se hakkaa mennen tullen nykyiset hienot kodinhoito-oppaat

Oppaassa on ohjeet 20, 40 ja 60 miehen kämpille. Tässä on esimerkki sianlihakastikkeen raaka-aineista 60 miehen kämpälle:

6 kg sianlihaa
1, 8 kg vehnäjauhoja
18 sipulia
vettä ja suolaa

Perunoitten keittämiseen tarvittiin 40 litran kattila ja kastikkeen tekoon suuri paistinpannu. Kaikkia ruoanvalmistukseen tarvittavia välineitä oli suuri määrä samoin kuin ruokailuvälineitä. 60 miehen kämppä on iso porukka. Ruoka tarjoiltiin keittiöstä niin kutsutun elämän luukun kautta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti 70-luvun taitteessa metsureille jätkäperinteen kirjoituskilpailun. Kirjoituksia tuli peräti 18 000 sivua. Niistä koottiin teos Jätkät sen kuin porskuttaa. Se löytyy meidänkin kirjahyllystämme. Tuloksia arvioitaessa todettiin, että jätkissä on mennyt hukkaan ainakin kaksi Pentti Haanpäätä ja viisi Kalle Päätaloa.

En tiedä, onko runo Tilipussi jätkien kirjoituskilpailun satoa vai onko sen runoillut joku muu, joka sai tilipussin kouraansa kerran viikossa, yleensä perjantaina. Olen sen jostakin opetellut ajat sitten.                               

Tilipussi

Jo nuorena opin sua rakastamaan,
oma taattoni neuvoja laati.
Viivyit aina sä luonani hetkisen vaan,
kun muut sua käyttöönsä vaati.

Miks` rakkaani yhä laihdut vaan,
paras lopettaa oisi se kuuri..
Jos saisin sun vatsasi lihomaan,
ois onni se niin suuri. 

Niin harvoin saavut sä luokseni vain,
vaikk` ikävöin sinua aina.
Jos näen sinut iltana perjantain,
jo poisssa olet lauantaina.

Mä tiedän. Eniten sinua rasittaa
veroherrat ja talonjussi.
Yhä laihana saavut sä luokseni vain
oma rakkaani tilipussi.

Avainsanoilla:

Ensisijainen sivupalkki

mummola

Kirjeitä mummolasta

Eiköhän jatketa! 21.10.2023
Hyvin kävi MM-hiihdoissa         22.3.2023
Kohtaamisia Lapin luonnossa 21.3.2023
Sääksniemi 9.3.2023
Mistä päin sitä ollaan?        2.2.2023
Elävä polku 30.1.2023
Joulupukkeja ja muuta     23.12.2022
Pari muisteloa Natosta 14.12.2022
Aamu kauan sitten 9.12.2022
Digiloikaksi kutsuttu kananlento 17.11.2022
Huolia riittää        10.11.2022
Maalaus 6.10.2022
Kaksi unohtumatonta hillareissua 18.9.2022
Kulttuurikeskusteluja 11.8.2022
Karkauspäiväni 2.8.2022
Puukaasulla 15.4.2022
Bobrikov ja Zorro 15.4.2022
Kirsti Wallasvaara ja Anneli Sauli 4.4.2022
Kun suurvallasta jää jäljelle vain suurvaltasovinismi 16.3.2022
Manillaköysi ja viisaasti hullu vääpeli 25.2.2022
Vakavia haittavaikutuksia ja sataprosenttista valetietoa 21.1.2022
Vuosi 2021 päivästä päivään, 2. osa 12.1.2022
Vuosi 2021 päivästä päivään… 10.1.2022
Onneksi on Krista Kiuru 10.12.2021
Baabelin torni 22.10.2021
”Nyt tuli Pekasta neutri” 6.10.2021
Sylettäviä uutisia 30.7.2021
Kuopio-Kallavesi Eläkeläisissä on mietitty ihmissuhteiden hallintaa 6.4.2021
Miten päätökset syntyvät 25.3.2021
Voittajien vankkureilta ammutaan olkiukkoja 23.3.2021
Epidemioita ja rokotuksia 26.2.2021
Kolmas mies ja strategiansa vangit 22.2.2021
Usko, toivo ja rakkaus 16.2.2021
Eräs vaalitaistelu         4.2.2021
Päiväkirja, poimintoja toukokuusta jouluun   17.1.2021
”Pääasiassa hyvin” ja muita huolestuttavia lausuntoja rokotuksista 4.1.2021
Jouluyö, juhlayö, voisko sitä paremmin sanoa? 26.12.2020
Erilaiset joulut 21.12.2020
Nürnbergin oikeudenkäynti      7.12.2020
Pientä säätöä 30.11.2020
Muistoja ja kysymyksiä 12.11.2020
Isät ovat merkittäviä kasvattajia 8.11.2020
Digihuijareita 19.10.2020
Vai onko kysymys siitä, että kokoomuksessa on hätätila 11.10.2020
Muutamia lukuja ja huomioita koronasta 8.10.2020
Hoitoa vai hoivaa? 1.10.2020
Hoidetaanko vanhuksia nykyään? 22.9.2020
Suurmiehen jalanjäljissä 10.9.2020
”Kuntoutunut” vaarini Lauri ja Fanny-mummo 7.9.2020
Jopa tunsin itseni vanhaksi, kun ässä puuttui 1.9.2020
Ylen verkkosivut ovat harmittavan hyvät 31.7.2020
Hikipisarat kertovat 20.7.2020
Orjuuden historiasta ja Trumpin historiattomuudesta 6.7.2020
Vanhuksille kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua 16.6.2020
Auschwitz 13.6.2020
Mummo se jaksaa kutoa 25.5.2020
Päiväkirjamerkintöjä 21.5.2020
Espanjantauti ei ollut mummoni kohtalo 19.5.2020
Savottakämppäelämys 4.5.2020
Jaakko Pessinen 24.4.2020
Pääsiäismuistoja 20.4.2020
Lämmintä maitoa ja sokeripala 16.4.2020
Nyt kysytään taitoa olla hyödyksi olemalla tarpeeton 31.3.2020
Päiväkirjamerkintöjä maaliskuussa 2020 30.3.2020
Venekansan ketterät, vakaat ja herkät kaunottaret 28.3.2020
Kevät tulee koronasta huolimatta 18.3.2020
Hegemonia 10.3.2020
Arvostakaamme siivoojia 17.2.2020
Paras kirja 7.2.2020
Kurjet lentävät 28.1.2020
Ihmisyyden riistäminen alkaa sanoilla ja pienillä teoilla 27.1.2020
Kuumat aallot 26.1.2020
Hyvinvoinnista pahoinvointiin, miten näin kävi? 11.1.2020
Laatanpalvojien yhteiskunta 9.1.2020
Kuha kirjotin 31.12.2019
Surullisia ilmiöitä 30.12.2019
Käpyjä lautasella 23.12.2019
Itsenäisyyspäivän muisto 1940-luvun loppupuolelta 11.12.2019
Hyvät itsenäisyyspäivän juhlijat! 6.12.2019
Järjestön isoisillä vankka tausta vanhassa työväenliikkeessä 2.12.2019
Mummo, 74, muistelee talvisodan ajasta kuulemaansa 1.12.2019
Helppo on digiloikkia, kun on nuoret polvet 27.11.2019
Muistoja sota-ajasta 12.11.2019
Neuvostoihmisen loppu ja uusi elämä kirpputorilla 12.10.2019
Emilia, arvovaltainen mummo Louhulan torpasta 11.10.2019
Mitä muistan maailmansodasta? 19.9.2019
Rakas äitini, tyttö Lauttasaaresta 30.7.2019
Ajattelua 10.7.2019
Muuttunut mummola 1.7.2019
Satu Suomi-neidosta  28.6.2019
Mummoni 22.6.2019
Askan kyläkoulun  asuntolan päeväjärjestys 13.6.2019
Mummu ja Aleksanteri 1.6.2019
Pohdintaa äidinkielestä ja lukemisesta  17.5.2019
Vappu- ja muitakin muistoja Iisvedeltä 16.5.2019
Meidänpä äiti! 10.5.2019
Pois turha pelko ja arkuus 8.5.2019
Kesällä kello kuusi 6.5.2019
Kirjoittamisesta 30.4.2019
Mummolasta minäkin 27.4.2019
Montako mummoa yhdellä perheellä saa olla 25.4.2019
Minun mummoni 18.4.2019
Mummossa oli tyyliä 16.4.2019
Hyppymiina 8.4.2019
Lihanhimo, silmäinpyynti ja korskeus 21.3.2019
Huiputus, Petkutus, Halpuutus ja Kilpailutus 1.3.2019
Koiramme Hero 22.2.2019
Mokki 18.2.2019
Vanhustenhoidon kriisi – ongelmana toiminnan logiikka 1.2.2019
Sote-kauhua yksityisissä hoivakodeissa 29.1.2019
Eskola 19.1.2019
Auktoriteettiuskosta vielä 11.1.2019
Jerin joululahja emännälle 30.12.2018
Raunioilla 22.12.2018
Veljeni Antti 10.12.2018
Eläkeläinen 22.11.2018
Suomea, englantia ja ruotsia 4.11.2018
Nevan rannalla 16.10.2018
Tatu ja Mari 15.10.2018
Uusia keksintöjä 21.9.2018
Unohtunut pääsykoodi ja Kivalo 3 24.8.2018
Haluamme pitää koko väestön elämänmenossa mukana 23.8.2018
Elämäni hevoset 3.7.2018
Juhannus on meillä herttainen vai onko? 21.6.2018
Kerhokokemuksia vireyden ja muistelun ylläpidosta 24.5.2018
Kaikenlaisia uudistuksia 8.5.2018
Pieniä tarinoita Kalliosta 26.4.2018
Luulin melkein kuolevani 24.4.2018
Melkein viisasten kerho 19.4.2018
Rikki revityn maan muistot 3.4.2018
Prahasta, joka ei ole pahasta 5.2.2018
Onko kysytty Pihtiputaan mummolta? 29.1.2018
Tviittausten Missisippi 22.1.2018
Ikä on vain numero 14.1.2018
Valta turmelee 8.1.2018
Isäni oli lukenut atk-koulutuksesta 3.1.2018
Eikö enää ole velvollisuuksia? 23.12.2017
Laura Huhtasaari vastaan Darwin 19.12.2017
Osoitin joulumieltä 18.12.2017
Arvoisa isänmaa 5.12.2017
Kalle Korhonen, työtoverini 4.12.2017
Kolme maljaa itsenäisyyspäivänä 3.12.2017
Henkimaailman asioita 30.11.2017
Älytöntä 28.11.2017
Mediaa moneen lähtöön 26.11.2017
Mettäkulmalaisesta kaupunkilaiseksi 22.11.2017
Neljä taulua seinällä 2.11.2017
Suomi 100 vuotta – puristavasta ahdistuksesta hyvinvointiaikaan  23.9.2017
Hellyttävä näky ja kirjojen perikato 28.6.2017
Neljä pointtia soten valinnanvapaudesta – ja yksi kysymys 25.3.2017
Pankeistako malli yksityistettyihin sotepalveluihin 23.3.2017
Sotkamo, elämänkouluni 27.2.2017
Ihmisoikeuksista 24.2.2017
Taivasreissu 20.2.2017
Isän osallistuminen talvi- ja jatkosotaan 23.1.2017
Muistikerho meni kouluun 7.11.2016
Kun poika syntyi 17.10.2016
Rohkeus vapauttaa 13.9.2016
Väinö, saunassa syntynyt Amerikan rakentaja 30.8.2016
Kunnon ihmisiä 22.8.2016
Mummula on ja pysyy mielessäni 21.7.2016
Kyrenia vellimeressä 19.6.2016
Blogia väännän, sanoja käännän 26.5.2016
Nato ja Suomi 11.5.2016
Rakkaustarina Suomen itsenäisyyden alkuvuosilta 27.4.2016
Mummola irakilaiselle 7.4.2016
Hämeen mettäkulmalaisesta tulikin pappa 31.3.2016

Footer

Eläkeläiset ry
Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Puh. 020 743 3610
elakelaiset(at)elakelaiset.fi

Tietosuojaseloste »Saavutettavuusseloste »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·