• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Eläkeläiset Ry - Pensionärerna Rf

Vuodesta 1959 liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa

Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten
parissa vuodesta 1959
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025
    • Yhdistyskahvilat
    • Strategia
    • Tavoiteohjelma
    • Eläkeläinen-lehti
      • Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
    • Svenska
    • Ajankohtaista
    • Vuosikertomukset
    • Tietosuoja
  • Toiminta
    • Liikunnan haastekampanja 1.3.–30.4.
    • Liikuntaverstaat
      • Mitä teemme
    • Ilmasto- ja ympäristömuistot talteen
    • Koulutus
      • Kevään 2025 koulutuskalenteri
      • Syksyn 2025 koulutuskalenteri
      • Kurssille ilmoittautuminen, hinnat ja kurssituki
    • Liikunta
      • Yöttömän yön boccia-turnaus 4.-5.6.2025
      • Helppolentis
      • Jumppaa ja harjoituksia
      • Videomateriaaleja
      • Taukojumppasarja
    • Monikulttuurinen toiminta
      • Valokuvanäyttely
      • Toiminta
      • Tukihenkilöt
      • Materiaali
      • Yhteistyökumppanit
    • Ikäystävällinen kunta
    • Toimintatonni-avustukset
    • Aineistopankki
    • Aineistoa yhdistyksille
      • Yhdistysposti
    • Aineistoa taloudenhoitajille
    • Aineistoa ohjaajille
      • Tanssipajat
  • Yhdistykset alueittain
    • Etelä-Hämeen Aluejärjestö
    • Helsingin Aluejärjestö
    • Jokilaaksojen Aluejärjestö
    • Kaakkois-Suomen Aluejärjestö
    • Kainuun Aluejärjestö
    • Keski-Suomen Aluejärjestö
    • Lapin Aluejärjestö
    • Pirkanmaan Aluejärjestö
    • Pohjanmaan Aluejärjestö
    • Satakunnan Aluejärjestö
    • Savo-Karjalan Aluejärjestö
    • Uudenmaan Aluejärjestö
    • Varsinais-Suomen Aluejärjestö
  • Jäsenyys
    • Tervetuloa mukaan
    • Jäsenedut
    • Jäsenhakemus
    • Eläkeläisten tuetut lomat
    • Myyntituotteet
    • Paikallisyhdistyksen säännöt
  • Blogit
  • Yhteystiedot
    • Toimisto
    • Laskutusosoite
    • Hallitus ja valtuusto
    • Salattu sähköposti

Ihmisoikeuksista

24.2.2017

kivisto_turkuKalevi Kivistö
Ensimmäisen kerran jouduin pohtimaan perusteellisemmin ihmisoikeuksia tultuani pian kansanedustajan kauteni alussa Valtiosääntökomitean jäseneksi. Valtiosäännön uudistamisen tarpeesta keskusteltaessa pohdittiin erityisesti sitä, miten perusoikeudet oli perustuslaissa määriteltävä. Vanhassa 1920-luvun taitteessa säädetyssä valtiosäännössä perusoikeuksien ala ja niiden määrittely jäivät suppeiksi. Oikeudet olivat lähinnä ns. vapausoikeuksia: sananvapaus, yhdistys- ja kokoontumisvapaus, oikeus valita asuinpaikkansa, uskonnonvapaus, vaaleihin liittyvät oikeudet jne. Yhteistä useimmille niistä on, että valtiovaltaa kielletään puuttumasta kansalaisten elämään heidän vapauksiaan rajoittamalla.

Valtiosääntökomitean keskeinen avaus perusoikeuksien osalta oli niiden alan laajentaminen myös taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin (TSS) perusoikeuksiin. Valtiovallan ei tullut ainoastaan pidättyä puuttumasta kansalaisten elämänpiiriin. Sen tuli myös pitää huolta siitä, että kansalaisilla on tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa perusoikeuksia: hankkia koulutus ja elää sosiaalisesti ja taloudellisesti turvattua elämää.

Jos halutaan käyttää englantilaisen filosofin Isaiah Berlinin hahmottelemaa jakoa, voidaan ensimmäisestä vaiheesta puhua negatiivisen vapauden toteutumisesta, jossa vapaus turvataan kieltämällä puuttuminen sen käyttämiseen. Positiivisella vapaudella ymmärretään vapauksia, joiden edellytyksenä on huolenpito siitä, että vapauden toteutumiselle on reaaliset edellytykset. Ranskalaisen kirjailijan Anatole Francen kuuluisa ironinen lausahdus, jonka mukaan ”laki rankaisee majesteettisen tasapuolisesti sekä rikkaita että köyhiä, jotka kerjäävät kadulla ja nukkuvat siltojen alla”, kuvaa havainnollisesti ns. negatiivisen vapauskäsitteen rajoittuneisuutta.

***

Jo vanhassa perustuslaissa, Hallitusmuodon 5 §:ssä, oli säädös kansalaisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Valtiosääntökomitea esitti sen täydentämistä ja täsmentämistä normilla, joka ”kieltää kaikenlaisen rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai muuhun alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun yhteiskunnalliseen asemaan perustuvan syrjinnän ja suosinnan”. Tämä laajasti käsitetty syrjintäkielto tulikin uuteen perustuslakiin (6 §) niin, että sitä täydennettiin vielä vammaisuuteen tai terveydentilaan liittyvällä syrjintäkiellolla. Sukupuolten tasa-arvosta on perustuslain lisäksi säädetty vielä erillisellä lailla.

Uusi perustuslaki turvaakin ns. vapausoikeuksien lisäksi kansalaisille oikeuden koulutukseen, oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeuden työhön ja elinkeinon harjoittamiseen sekä oikeuden sosiaaliturvaan (§§ 16 – 19). Julkisen vallan velvollisuudeksi säädetään myös velvoite edistää jokaisen oikeutta asuntoon tai asumisen omatoimiseen järjestämiseen. Esimerkiksi romaniväestön ja vammaisten kohdalla tämän velvoitteen toteuttamisessa on edelleen tehtävää, ei vain taloudellisten vaan myös asenteellisten esteiden poistamisessa. Tärkein muutos vanhaan perustuslakiin verrattuna oli perusoikeuksien laajennus TSS-oikeuksiin. Julkinen valta velvoitettiin huolehtimaan myös perusoikeuksien toteutumisen edellytyksistä.

***

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja tuo ihmisoikeuksien puolustajalle eteen uudenlaisia ongelmia. Perustuslakeja uudistettaessa ajateltiin esim. yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon vielä tarkoittavan lähinnä perinteisten vähemmistöjemme, mm. saamelaisten ja romanien, oikeuksien turvaamista ja heihin kohdistuvan syrjinnän torjumista. Haasteita riittää näissäkin tehtävissä riittää edelleen, ajatellaanpa vaikka saamelaisten ja romanien oikeutta omankieliseen koulutukseen ja oman kulttuurin vaalimiseen.

Jo 1970-luvun komiteassa huolehdittiin ”vieraan maan kansalaisten ja kansalaisuutta vailla olevien” oikeusturvasta ja edellytettiin, että perustuslaissa turvattaisiin pakolaisille turvapaikka. Maahanmuuton ja pakolaisuuden nopea kasvu on tuonut syrjintäkiellon valvojalle uusia, entistä vaativampia haasteita ja tehtäviä. Samaan aikaan on sosiaalisessa mediassa tapahtuva viestintä räjähdysmäisesti lisääntynyt. Uudessa viestinnässä ei viestejä moderoida perinteisen median tapaan. Sen seurauksena ns. vihapuhe on nopeasti lisääntynyt. Se ruokkii ennakkoluuloja, antaa ”polttoainetta” syrjinnälle ja ruokkii pahimmillaan suoranaista väkivaltaa, kuten esimerkiksi iskut vastaanottokeskuksiin osoittavat. Pahinta on vihapuheen kohdistaminen erittelemättä kokonaisiin väestöryhmiin, kuten valtaväestöstä poikkeavan etnisen taustan tai omasta poikkeavan uskonnollisen tai muun vakaumuksen edustajiin. Tällainen kehitys murentaa sitä luottamusta, jolle yhteiskuntien koko olemassaolo rakentuu.

Syrjinnän herkkä tunnistaminen ja siihen reagoiminen ovat edellytys sille, että vihapuhe ei pääse rapauttamaan yhteiskuntaamme.

***

Nopea tekninen kehitys on tuottanut myös uusia haasteita yhdenvertaisuuden toteuttamiselle. Yhä suurempi osa viestinnästä tapahtuu digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi viranomaisviestinnässä on päätetty siirtyä kokonaan sähköiseen viestintään. Suurelle osalle väestöstä tämä merkitsee viestinnän sujuvoitumista ja nopeutumista, mutta ei suinkaan kaikille. Eri väestöryhmillä on hyvin erilaiset edellytykset käyttää digitaalisia palveluja.

Esteet saattavat olla puhtaasti taloudellisia, kaikilla ei ole välttämättä mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita, koska ei ole hankinnan vaatimia varoja. Esteet saattavat liittyä myös osaamiseen, varsinkin iäkkäämmillä sukupolvilla ei välttämättä ole ollut tilaisuutta opiskella tietotekniikan käytön vaatimia taitoja. Ongelmat saattavat liittyä myös esimerkiksi vammaisuuteen, aistivammaisten tai liikuntavammaisten saattaa olla vaikea tai mahdoton käyttää tietotekniikkaa. Jopa yksinkertainen ikääntymiseen usein liittyvä vapina saattaa tehdä näppäimistön tai hiiren käytön mahdottomaksi. Avustajan käyttö pankkitunnusten takana olevien viestiyhteyksien käytössä saattaa sisältää riskejä silloin, kun esimerkiksi luotettavaa lähiomaista ei ole käytettävissä. Apuun turvautuminen saattaa vaarantaa perusoikeuksissa turvatun oikeuden yksityiselämän suojaan.

Perusoikeuksien ymmärtämiseen edellä mainitun positiivisen vapaus -käsitteen kautta sisältää myös oikeuden erityiskohteluun silloin, kun tuen tarve on keskimääräistä suurempi. Tämä oikeus, josta puhutaan myös ns. ”positiivisen syrjinnän” käsitteellä ja jonka oikeutuksen myös EU:n säädökset ja käytännöt vahvistavat, merkitsee sitä, että muita vaikeammassa asemassa oleville voidaan osoittaa erityisiä tukitoimia. Niillä väestöryhmillä, joilla on muita enemmän ongelmia tietotekniikan käytössä, on oikeus saada siihen tukea. Tuki voi olla koulutusta ja opastusta, se voi olla avustamista laitteiden hankinnassa, se voi olla huolehtimista siitä, että palveluissa ovat saatavilla tarvittavat kieliversiot. Se voi olla myös sen seikan varmistamista, että palveluja on maan eri osissa saatavissa. Aina pitää olla mahdollisuus myös vaihtoehtoisen viestintätekniikan käyttöön.

***

Yhdenvertaisuuden toteutuminen digitaalisen viestinnän aikakaudella tuo väistämättä mieleen yhden nopeasti kasvavan yhdenvertaisuutta koskevan haasteen. Pari vuotta sitten 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten määrä ylitti miljoonan rajan ja eläkeläisväestön koko on noin 1.5 miljoonaa. Ikäpyramidin yläosaan sijoittuvien määrä ja osuus kokonaisväestöstä lisääntyy nopeasti keskimääräisen eliniän pidentyessä ja suurten ikäluokkien eläköityessä.  Kysymys ikäsyrjinnästä ja sen torjunnasta tulee yhä ajankohtaisemmaksi.

Syrjintä alkaa jo ennen eläkeikää, liian paljon on esimerkkejä siitä, että esimerkiksi työhönotossa jo viittäkymmentä ikävuottaan lähestyviä katsotaan karsaasti. Samaan aikaan kuitenkin halutaan, että ihmiset olisivat työelämässä nykyistä pidempään ja että työurat pitenisivät. Siksi eläkeuudistuksen yhteydessä eläkeikä kytketään eliniän keskimääräisen pitenemiseen. Vanhempiin työikäisten ikäryhmiin kohdistuva syrjintä on kansantaloudellisesti epäviisasta ja ennen kaikkea väärin työnhakijoita kohtaan, pahimmillaan selvää ikäsyrjintää.

Eläkkeelle siirtyneet kohtaavat ihmisoikeuksiinsa liittyvät ongelmat siinä, miten yhteiskunta reagoi heidän toimintakyvyssään tapahtuneiden muutosten aiheuttamaan palvelutarpeiden lisääntymiseen. Erityiskohtelun tarve liittyy ennen kaikkea toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin. Niin kauan kuin toimintakyky on hyvä, kuuluu eläkeläiselle oikeus valtavirran palveluihin alentamalla tarvittaessa niiden taloudellista käyttökynnystä, esim. asiakasmaksuja.

Kun toimintakyky heikkenee, kuuluu eläkeläiselle oikeus tuettuihin palveluihin, esim. kotihoitoon. Kun toimintakyky heikkenee niin, että arjesta selviytyminen edellyttää jokapäiväistä ja kokoaikaista apua, tulee avun tarvitsijalle taata ympärivuorokautinen hoito. Palveluja ja hoitoa järjestettäessä on kaikissa vaiheissa kunnioitettava jokaisen itsemääräämisoikeutta, ihmisarvoa ja perusoikeuksia.

***

Yhdenvertaisuutta puolustaessamme perustelemme usein asiaa toteamalla, että yhteiskunnan tulee suvaita erilaisia ajatuksia, toimintatapoja ja kulttuureja. Toivomme suvaitsevaisuuden lisääntymistä ja toimimme sen puolesta. Toisaalta vihapuhetta käyttävät puhuvat suvaitsevaisuutta kannattavista halveeraavasti ”suwakkeina”. Tämä terminologia tuo mieleen yhden mieleen jääneen henkilökohtaisen muiston.

Osallistuin taannoin erääseen Euroopan Neuvoston järjestämään seminaariin, johon yhdeksi alustajaksi oli kutsuttu alun perin norjalainen, sittemmin muualla maailmassa professorina toiminut sosiologi ja rauhantutkimuksen uranuurtaja Johan Galtung. Omassa nuoruudessaan hän oli kokenut vakaumuksensa vuoksi syrjintää, jopa vankilarangaistuksen, kieltäytyessään aseellisesta palvelusta. Sieltä hän kirjoitti osallistuvaan havainnointiin perustuvan tutkimusraportin (Fengelsessamfunnet), joka oli minunkin sukupolveni sosiologian perusopintojen tenttikirjana.

Esitelmässään Strassburgissa Galtung pohti termiä suvaitsevaisuus (tolerance). Hän piti sanan valintaa ongelmallisena. Hänen mielestään se välittää (varsinkin englanninkielisenä) kätkettynä sivumerkityksenä viestin, jonka mukaan ”siedän sinua, sinun ajatuksiasi”. Sellaisena siihen sisältyy eräänlainen ylhäältä katsova sivumerkitys, vaikka käsitteen käyttäjä ei niin ajattele. Sen vuoksi hän piti parempana puhua monikulttuurisuudesta, sen suosimisesta ja tukemisesta ja sen elämää rikastuttavasta merkityksestä.

 

Avainsanoilla:

Ensisijainen sivupalkki

mummola

Kirjeitä mummolasta

Eiköhän jatketa! 21.10.2023
Hyvin kävi MM-hiihdoissa         22.3.2023
Kohtaamisia Lapin luonnossa 21.3.2023
Sääksniemi 9.3.2023
Mistä päin sitä ollaan?        2.2.2023
Elävä polku 30.1.2023
Joulupukkeja ja muuta     23.12.2022
Pari muisteloa Natosta 14.12.2022
Aamu kauan sitten 9.12.2022
Digiloikaksi kutsuttu kananlento 17.11.2022
Huolia riittää        10.11.2022
Maalaus 6.10.2022
Kaksi unohtumatonta hillareissua 18.9.2022
Kulttuurikeskusteluja 11.8.2022
Karkauspäiväni 2.8.2022
Puukaasulla 15.4.2022
Bobrikov ja Zorro 15.4.2022
Kirsti Wallasvaara ja Anneli Sauli 4.4.2022
Kun suurvallasta jää jäljelle vain suurvaltasovinismi 16.3.2022
Manillaköysi ja viisaasti hullu vääpeli 25.2.2022
Vakavia haittavaikutuksia ja sataprosenttista valetietoa 21.1.2022
Vuosi 2021 päivästä päivään, 2. osa 12.1.2022
Vuosi 2021 päivästä päivään… 10.1.2022
Onneksi on Krista Kiuru 10.12.2021
Baabelin torni 22.10.2021
”Nyt tuli Pekasta neutri” 6.10.2021
Sylettäviä uutisia 30.7.2021
Kuopio-Kallavesi Eläkeläisissä on mietitty ihmissuhteiden hallintaa 6.4.2021
Miten päätökset syntyvät 25.3.2021
Voittajien vankkureilta ammutaan olkiukkoja 23.3.2021
Epidemioita ja rokotuksia 26.2.2021
Kolmas mies ja strategiansa vangit 22.2.2021
Usko, toivo ja rakkaus 16.2.2021
Eräs vaalitaistelu         4.2.2021
Päiväkirja, poimintoja toukokuusta jouluun   17.1.2021
”Pääasiassa hyvin” ja muita huolestuttavia lausuntoja rokotuksista 4.1.2021
Jouluyö, juhlayö, voisko sitä paremmin sanoa? 26.12.2020
Erilaiset joulut 21.12.2020
Nürnbergin oikeudenkäynti      7.12.2020
Pientä säätöä 30.11.2020
Muistoja ja kysymyksiä 12.11.2020
Isät ovat merkittäviä kasvattajia 8.11.2020
Digihuijareita 19.10.2020
Vai onko kysymys siitä, että kokoomuksessa on hätätila 11.10.2020
Muutamia lukuja ja huomioita koronasta 8.10.2020
Hoitoa vai hoivaa? 1.10.2020
Hoidetaanko vanhuksia nykyään? 22.9.2020
Suurmiehen jalanjäljissä 10.9.2020
”Kuntoutunut” vaarini Lauri ja Fanny-mummo 7.9.2020
Jopa tunsin itseni vanhaksi, kun ässä puuttui 1.9.2020
Ylen verkkosivut ovat harmittavan hyvät 31.7.2020
Hikipisarat kertovat 20.7.2020
Orjuuden historiasta ja Trumpin historiattomuudesta 6.7.2020
Vanhuksille kunnioitusta ja tasa-arvoista kohtelua 16.6.2020
Auschwitz 13.6.2020
Mummo se jaksaa kutoa 25.5.2020
Päiväkirjamerkintöjä 21.5.2020
Espanjantauti ei ollut mummoni kohtalo 19.5.2020
Savottakämppäelämys 4.5.2020
Jaakko Pessinen 24.4.2020
Pääsiäismuistoja 20.4.2020
Lämmintä maitoa ja sokeripala 16.4.2020
Nyt kysytään taitoa olla hyödyksi olemalla tarpeeton 31.3.2020
Päiväkirjamerkintöjä maaliskuussa 2020 30.3.2020
Venekansan ketterät, vakaat ja herkät kaunottaret 28.3.2020
Kevät tulee koronasta huolimatta 18.3.2020
Hegemonia 10.3.2020
Arvostakaamme siivoojia 17.2.2020
Paras kirja 7.2.2020
Kurjet lentävät 28.1.2020
Ihmisyyden riistäminen alkaa sanoilla ja pienillä teoilla 27.1.2020
Kuumat aallot 26.1.2020
Hyvinvoinnista pahoinvointiin, miten näin kävi? 11.1.2020
Laatanpalvojien yhteiskunta 9.1.2020
Kuha kirjotin 31.12.2019
Surullisia ilmiöitä 30.12.2019
Käpyjä lautasella 23.12.2019
Itsenäisyyspäivän muisto 1940-luvun loppupuolelta 11.12.2019
Hyvät itsenäisyyspäivän juhlijat! 6.12.2019
Järjestön isoisillä vankka tausta vanhassa työväenliikkeessä 2.12.2019
Mummo, 74, muistelee talvisodan ajasta kuulemaansa 1.12.2019
Helppo on digiloikkia, kun on nuoret polvet 27.11.2019
Muistoja sota-ajasta 12.11.2019
Neuvostoihmisen loppu ja uusi elämä kirpputorilla 12.10.2019
Emilia, arvovaltainen mummo Louhulan torpasta 11.10.2019
Mitä muistan maailmansodasta? 19.9.2019
Rakas äitini, tyttö Lauttasaaresta 30.7.2019
Ajattelua 10.7.2019
Muuttunut mummola 1.7.2019
Satu Suomi-neidosta  28.6.2019
Mummoni 22.6.2019
Askan kyläkoulun  asuntolan päeväjärjestys 13.6.2019
Mummu ja Aleksanteri 1.6.2019
Pohdintaa äidinkielestä ja lukemisesta  17.5.2019
Vappu- ja muitakin muistoja Iisvedeltä 16.5.2019
Meidänpä äiti! 10.5.2019
Pois turha pelko ja arkuus 8.5.2019
Kesällä kello kuusi 6.5.2019
Kirjoittamisesta 30.4.2019
Mummolasta minäkin 27.4.2019
Montako mummoa yhdellä perheellä saa olla 25.4.2019
Minun mummoni 18.4.2019
Mummossa oli tyyliä 16.4.2019
Hyppymiina 8.4.2019
Lihanhimo, silmäinpyynti ja korskeus 21.3.2019
Huiputus, Petkutus, Halpuutus ja Kilpailutus 1.3.2019
Koiramme Hero 22.2.2019
Mokki 18.2.2019
Vanhustenhoidon kriisi – ongelmana toiminnan logiikka 1.2.2019
Sote-kauhua yksityisissä hoivakodeissa 29.1.2019
Eskola 19.1.2019
Auktoriteettiuskosta vielä 11.1.2019
Jerin joululahja emännälle 30.12.2018
Raunioilla 22.12.2018
Veljeni Antti 10.12.2018
Eläkeläinen 22.11.2018
Suomea, englantia ja ruotsia 4.11.2018
Nevan rannalla 16.10.2018
Tatu ja Mari 15.10.2018
Uusia keksintöjä 21.9.2018
Unohtunut pääsykoodi ja Kivalo 3 24.8.2018
Haluamme pitää koko väestön elämänmenossa mukana 23.8.2018
Elämäni hevoset 3.7.2018
Juhannus on meillä herttainen vai onko? 21.6.2018
Kerhokokemuksia vireyden ja muistelun ylläpidosta 24.5.2018
Kaikenlaisia uudistuksia 8.5.2018
Pieniä tarinoita Kalliosta 26.4.2018
Luulin melkein kuolevani 24.4.2018
Melkein viisasten kerho 19.4.2018
Rikki revityn maan muistot 3.4.2018
Prahasta, joka ei ole pahasta 5.2.2018
Onko kysytty Pihtiputaan mummolta? 29.1.2018
Tviittausten Missisippi 22.1.2018
Ikä on vain numero 14.1.2018
Valta turmelee 8.1.2018
Isäni oli lukenut atk-koulutuksesta 3.1.2018
Eikö enää ole velvollisuuksia? 23.12.2017
Laura Huhtasaari vastaan Darwin 19.12.2017
Osoitin joulumieltä 18.12.2017
Arvoisa isänmaa 5.12.2017
Kalle Korhonen, työtoverini 4.12.2017
Kolme maljaa itsenäisyyspäivänä 3.12.2017
Henkimaailman asioita 30.11.2017
Älytöntä 28.11.2017
Mediaa moneen lähtöön 26.11.2017
Mettäkulmalaisesta kaupunkilaiseksi 22.11.2017
Neljä taulua seinällä 2.11.2017
Suomi 100 vuotta – puristavasta ahdistuksesta hyvinvointiaikaan  23.9.2017
Hellyttävä näky ja kirjojen perikato 28.6.2017
Neljä pointtia soten valinnanvapaudesta – ja yksi kysymys 25.3.2017
Pankeistako malli yksityistettyihin sotepalveluihin 23.3.2017
Sotkamo, elämänkouluni 27.2.2017
Ihmisoikeuksista 24.2.2017
Taivasreissu 20.2.2017
Isän osallistuminen talvi- ja jatkosotaan 23.1.2017
Muistikerho meni kouluun 7.11.2016
Kun poika syntyi 17.10.2016
Rohkeus vapauttaa 13.9.2016
Väinö, saunassa syntynyt Amerikan rakentaja 30.8.2016
Kunnon ihmisiä 22.8.2016
Mummula on ja pysyy mielessäni 21.7.2016
Kyrenia vellimeressä 19.6.2016
Blogia väännän, sanoja käännän 26.5.2016
Nato ja Suomi 11.5.2016
Rakkaustarina Suomen itsenäisyyden alkuvuosilta 27.4.2016
Mummola irakilaiselle 7.4.2016
Hämeen mettäkulmalaisesta tulikin pappa 31.3.2016

Footer

Eläkeläiset ry
Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Puh. 020 743 3610
elakelaiset(at)elakelaiset.fi

Tietosuojaseloste »Saavutettavuusseloste »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·