Aili Pollari
Kesäkuun hautovien helteiden kourissa kamppaillessa muistin talvella lukemani uutisen. Sanomalehti Kalevassa kerrottiin Oulun yliopistossa meneillään olevasta tutkimuksesta.
Siinä kehitetään laastaria joka kerää tietoa elimistön tilasta hikipisaroiden kertomana.
Suora lainaus artikkelista:
”Jo vuonna 2007 julkaistiin tutkimustieto, että elimistössä on olemassa nano- ja mikrotason biokieli, jolla solut keskustelevat keskenään.”
”Elimistön sisällä tämä biokieli on kuin sisäinen gps-järjestelmä, jolla solut viestivät toisilleen.”
”Esimerkiksi maksa voi lähettää viestejä sydämeen ja muihin elimiin”, Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio selventää.
Hän kertoi, että hikeen päätyy mikroskooppisen pieniä rasvapalloja, joiden sisällä on elämän molekyylitason kirjoitusta eli geneettistä tai soluissa olevaa muuta molekyylitason tietoa.
Me hikoilemme koko ajan hieman. Hikeen päätyy samoja pieniä rasvapalloja, jotka toimivat ilmeisesti elimistön indikaattorilamppuina. Kun lamppu on päällä, elimistössä tapahtuu jotakin. Kehitämme diagnoosimenetelmää älykkään laastarin avulla.
Tutkimukseen osallistuu Oulun yliopiston Borealis -biopankin tutkijoiden lisäksi Kihun kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus sekä Teknologian tutkimuslaitos. Julkaisuja tutkimuksesta tulee lähiaikoina.
Tulevaisuuden näkymä näyttää mielestäni, siltä että lääkärit jäävät tarpeettomiksi. Saamme apteekista ostettua näitä älylaastareita, käymme verikokeissa ja jonkinlaisen vertailutaulukon avulla saamme itsepalveluna diagnoosin. Apteekkari antaa sitten lääkkeet.
Pitääköhän leikkauksetkin pian hoitaa perheen kesken. Onneksi pääsin eroon kiusallisesta kyhmystruumastani. Hirvittäisi antaa kurkkuaan maallikon leikellä.
Vastaa