Topi Berg
Jumalaa alkoi ottaa päähän, kun ihmiset alkoivat käyttäytyä törkeästi. Hän oli juuri pelastanut parhaat heistä vedenpaisumukselta. Nyt nämä Nooan jälkeläiset alkoivat uhota. He olivat kaikista asioista yksimielisiä ja puhuivat samaa kieltä. Voimansa tunnossa he alkoivat rakentaa tornia, joka ulottuisi taivaaseen asti. Kuten sanottu Jumalaa moinen elvistely keljutti niin, että hän kaatoi tornin, sekoitti ihmisten kielet ja hajotti heidät ympäri maailmaa. Kertomus on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmiskunnan jakautumisesta eri kansoihin, joilla on oma kielensä.(1.Moos. 11 )
Baabelin tornilla lienee viitattu Etemenanki- temppeliin , joka oli rakennettu Babylonin pääjumalan Mardukin kunniaksi. Babylonin vankeudessa olleet juutalaiset (597–539 eaa) kutsuivat tornia Baabelin torniksi. Babylon sijaitsi Mesopotamiassa eli Kaksoisvirranmaassa – Eufrat ja Tigris – nykyisen Irakin, Jordanian ja Turkin alueella. Mesopotamiaa on kutsuttu ”sivistyksen kehdoksi”, sillä siellä kehittyivät maatalous, kaupunkiasuminen ja kirjoitustaito. Itse tornista ja sen mittasuhteista on olemassa nuolenpäätekstejä. Rakennus oli seitsemänkerroksinen ja 90 metriä korkea zikkurat (Stadionin torni 72 m). Sitä käytettiin tähtitietellisiin havaintoihin
Eikä tornia mikään hajottanut. Sen teki toinen mahtimies eli Aleksanteri Suuri. Hän valloitti Babylonin persialaisilta v. 331 eaa. Hän puratti tornin aikomuksenaan rakentaa se uudelleen entistä hienommaksi. Aleksanteri kuitenkin potkaisi tyhjää ennenaikaisesti vain 32 vuotiaana 323 eaa. Uusi torni jäi pystyttämättä. Babylonista vain jokunen prosentti on kaivettu esiin. Heinäkuussa 2019 se merkittiin Unescon maailmanperintökohteeksi.
Babylonista päästäänkin ajassa taaksepäin eli Sodomaan ja Gomorraan. 1. Moos.19 mukaan ”Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle”. Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin. Ei löytynyt edes yhtä synnitöntä, joten Jumala poltti taas päreensä ja antoi palaa niin maar perusteellisesti, kuten Reinikainen sanoisi.
Hesarissa oli 13.10. juttu siitä, miten avaruuden kivi eli meteoriitti todennäköisesti 1 650 vuotta ennen ajanlaskun alkua iski Kuolleenmeren alueelle. Seurasi valtava tuho. Monen tuhannen Hiroshiman atomipommin veroinen räjähdys tuhosi aikansa suurkaupungin, joka nykyisin tunnetaan nimellä Tall el Hamman, sitä ympäröivän tasangon ja kaiken elämän. Alueella asui arviolta 50 000 ihmistä eli se oli paljon suurempi kuin sen ajan Jerusalem ja Jeriko. Nykyinen Tall el Hamman on vain vaivainen rauniokasa Kuolleenmeren koillisreunalla nykyisessä Jordaniassa. Räjähdyksen aiheuttama paineaalto kaatoi parinkymmenen kilometrin päässä olleen Jerikon muurit. joten se siitä Joosuasta ja pasuunoista. Tutkijat ovat arvelleet, että yli 2 000 asteeseen kohonnut räjähdys höyrysti läheisestä Kuolleestamerestä niin paljon suolaa kaupunkiin ja ympäristöön, että alue pysyi viljelyskelvottomana ja siis asumattomana 600 vuotta. Suolan satamisella taitaa taas selittyä suolapatsaaksi muuttuneen Lootin vaimon tapaus. Ihmemies se Loot, kun jäi henkiin, kun kaikki muut paloivat poroksi. Tuhon laajuus vastasi Siperiassa Tunguskassa v.1908 havaittua meteorin tai komeetan räjähdystä, joka kaatoi yli 80 miljoonaa puuta yli 40 kilometrin säteellä
Mennäänpä vielä ajassa taaksepäin, ihan vedenpaisumukseen asti eli aikaan noin 5 000 vuotta eaa. Nooan arkkihan seilasi sinne sun tänne, kunnes lopulta laskeutui Ararat-vuorelle, joka nykyisin sijaitsee Turkissa. Olimme joskus 80-luvulla Kaukasus-kierroksella. Bussilla reissattiin pitkin ja poikin Kaukasusta. Matka alkoi Armeniasta. Ararat, joka on lähellä Armenian rajaa, näkyi bussin ikkunasta. Istuimme yhden Joukon kanssa bussin takaosassa ja nautimme Ararat-konjakkia. Kun toinen naukkasi pullon suusta, oli toisen tehtävänä pitää vuorta silmällä ja näyttää ennen omaa vuoroa. että tuolla se Ararat on.
Homma pelasi hyvin. Mutta kun Jouko otti paukkua, minä kadotin vuoren näkyvistäni enkä osannut sanoa, minne se ykskaks katosi. Joukon moitteet olivat ankarat ja ymmärrän sen. Ei jokainen hukkaa yli viisituhatta metriä korkeaa vuorta, mutta minä tein sen. Olen potenut huonoa omatuntoa siitä asti. Pitäisiköhän soittaa Ville Haapasalolle ja kysyä, onko hänellä Araratista mitään havaintoja?
Pannaanpa tähän vielä kerran lähteetkin: 1.Mooseksen kirja luvut 11 ja 19, Helsingin Sanomat 13.102021, Wikipedia