Leena Niskanen
Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset aloittivat syksyllä 2017 Vireys ja muistelu -kerhon ikäihmisille, jotka etsivät keinoja vastustaa muistin heikkenemistä ja voimiensa hiipumista. Yhteistä oli käsitys, että toisten kokemuksista voi oppia ja omilla valinnoillaan voi vaikuttaa toimintakyvyn säilymiseen.
Kun kerholaiset kuvasivat elämäntilanteitansa, huomasimme, että jokaisella oli terveyteen liittyviä ongelmia. Jos haluaa kohentaa muistiaan ja vireyttään, on kiinnitettävä huomio aivojen ravinnon saantiin eli yleiseen terveyden ylläpitoon. Me ihmiset olemme kokonaisuus, jossa miljoonat elävät solut toimivat. Voimme nauttia vireydestä ja muistelemisesta, kun huolehdimme kehon solujen tasapuolisen toiminnan säilymisestä.
Tarvitsimme tietoa siitä, miten elää terveellisesti, koska kukaan meistä ei ollut saanut työelämässään siihen koulutusta. Haalimme kirjoista ja netistä tietoa mikrobiologiasta, ruokailusta ja aineenvaihdunnasta, liikkeiden tuoton ja levon vuorottelusta jne. Teimme myös löydöistä koosteita, jotka jaettiin sähköpostin ja monisteiden välityksellä.
Elimistömme kehittää toimintatarmoa moniosaisten prosessien kautta. Kaikki elimistömme prosessit tapahtuvat nesteissä. Solujen rakennusaineet tulevat proteiineista, valkuaisaineista. Rasvoja käytetään poltto- ja voiteluaineina sekä energian varastointiin. Hiilihydraateista, sokereista, saadaan polttoainetta energian tuottoon. Ja lopulta elinvoimamme syntyy hengityksen kautta saadun hapen ja pilkkoutuneen ravinnon yhtyessä solutasoisessa palamisessa. Tässä palamisessa syntyy jätettä, jonka poistoon elimistö tarvitsee lepotaukoja.
Proteiineja suositellaan syötäväksi pieniä määriä joka aterialla. Ne pilkkoutuvat ruoansulatuksessa aminohapoiksi. Kaikki solumme ovat kehittyneet näistä aminohapoista, joita on 20–22 eri lajia. Eri aminohapot vaikuttavat yhdessä. Siksi jos jotain aminohappoa on puutteellisesti ravinnossa tai elimistössä, muutkaan eivät toimi kunnolla. Elimistömme pystyy kehittämään osan aminohapoista yhdistämällä ravinteita, mutta 8 aminohappoa on välttämättä saatava ravinnosta. Esimerkiksi jos ravinto koostuu liiaksi kuorituista viljatuotteista, voi tulla puutetta lysiini-nimisestä aminohaposta, jota taas on vihreissä vihanneksissa. Vaihdelkaa ruoka-aineita, erivärisiä juureksia, kasviksia ja hedelmiä, marjoja, lihaa, kalaa, öljyjä kananmunia, siemeniä ja pähkinöitä..
Erilaisia rasvoja on monia. Kovia rasvoja oma elimistömmekin osaa rakentaa, mutta Omega-3-rasvoja on saatavissa ravinnosta, etenkin rasvaisista kaloista, myös pellavarouheesta tai mustaviinimarjan siemenistä. Yksi ruoansulatukseen liittyvistä ongelmista on liikalihavuus. Lihominen ei johdu yksinomaan rasvoista. Kun syömme enemmän kuin kulutamme, elimistömme tallentaa ravinnon ylimäärän solujen rasvakeräsiin. Myös liiat vehnäjauhot ja sokerit muuttuvat varastorasvoiksi eli lihottavat.
Monet ovat kuulleet suoliston bakteereista, kuten maitohappobakteereista tai saaneet etelänmatkalla ripulin. Vasta 2000-luvulla on alettu laajemmin tutkia paksusuolen bakteereita ja löydetty sekä terveyttä tukevia hyvis- ja terveyttä heikentäviä pahisbakteereita. Hapattamalla tehdyt ruoat (juureen tehty leipä, hapankaali, hapatetut maidot) edistävät hyviä bakteereita ja sokeriset pahiksia.
Kun kartoitus terveyttä ylläpitävistä elimistömme toiminnoista oli tehty, siirryimme aktivoimaan muistista palauttamista. Läsnäolijat olivat muistelujen kirjoittajia! Niinpä otimme kerhomme tunnuslauseeksi ”Menneisyys kantaa tulevaisuuteen” Taija Tuomiselta. Vanhojen tapahtumien puhuminen herätti aivojen aineenvaihduntaa ja lapsuuden ja nuoruuden aikaisia osia. Tuli hyvä olo ja jopa kirjoitusliikkeiden sujuvuus palasi – ainakin hetkeksi. Kaikki halusivat jatkaa syksyllä. Ja minä halusin kertoa lyhyesti kokemuksistamme, jos ne innostaisivat muitakin ikäihmisiä etsimään tietoa ja jakamaan keskenään omia keinojaan elää virkeänä jäljellä olevat elinvuodet. Tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä voi jokainen lisätä.
