Topi Berg
On aika julkistaa tutkimukseni tulos siitä, mistä päin Suomea ja vielä tarkemmin mistä kunnasta tai kaupungista Helsinkiin on muutettu. Voi myös kysyä, pitääkö vanha väite, että ”savolaisia on enemmän kuin ihmisiä” todella paikkansa myös Helsingin suhteen? Pönttövuoren tunnelihan avattiin vuonna 1917, jolloin savolaiset pääsivät vapaasti valumaan Helsinkiin asti. Paljonko hesalaisissa siis on savolais- tai jotakin muuta verta? Tämä kirjoitukseni perustuu vuosikymmenien aikana käytyihin keskusteluihin ensiksi Helsingin asemalla ja myöhemmin ravintolapöydissä, baareissa yms. julkisissa paikoissa. Tietenkin merkittävinä tietolähteinä vuosikymmenien saatossa ovat toimineet pitkäaikaiset työtoverit ja tuttavat.
Minä muutin Helsinkiin vuonna 1956. Kaupunki oli minulle outo, mutta rautatieasemalla oli mukavaa ja turvallista pyöriä. Siellä oli helppoa ja myös tarpeellista käydä miesten huoneessa. Siinä vierekkäin lorotellessa oli oiva tilaisuus keskustella siitä, että mistä päin Suomea sitä on stadiin tultu. Asemalla juoksentelu on jäänyt pois vuosikymmeniä sitten, mutta kirjoitukseni lähtökohta on juuri siellä.
Näiden kenttähavaintojen perusteella väitän, että Helsinkiin on muutettu eniten kolmesta kunnasta eli näin se menee:
1. Eniten on lieksalaisia. Lieksahan sijaitsee Pohjois-Karjalassa Pielisen pohjoispäässä. Koli kuuluu Lieksaan.
2. Toiseksi eniten on kiteeläisiä. Kiteen kirkasta saa ihan viinakaupasta. Toivatko muuttajat Kiteen kirkkaan tullessaan. Kiteekin on Pohjois-Karjalaa.
Minnekä ovat hävinneet savolaiset? Eipä huolta:
3. Kolmanneksi eniten tulijoita on ollut Savosta, tarkemmin Pohjois-Savosta, vielä tarkemmin Sonkajärveltä ja kaikkein tarkimmin Sukevalta. Liikettä on ollut myös toisinpäin. Sukevahan on kylä siinä Sukevan vankilan ympärillä. Sonkajärvellä kannetaan eukkoja joka kesä. Paljon on siis savolaisiakin, mutta ei sentään liikaa.
Kuten sanottua, tämä kirjoitus perustuu suppeaan otantaan eli minun kokemuksiini. Tietenkin joku toinen voi esittää aivan päinvastaisia mielipiteitä siitä, mistä päin kukin on lähtöisin. Huomautan kuitenkin, että olen tutkinut asiaa vuosikymmeniä, joten hevillä en anna periksi.
Erja sanoo
Sukevalta? Kyllä Sukevalta on enimmäkseen menty Kajaaniin, Iisalmeen ja Kuopioon. Tietysti vangit ovat voineet palata vapauduttuaan takaisin Hkiin:)
Jorma Pikkarainen sanoo
Savolaisjuuria on tietysti tullut Helsinkiin myös kiertoteitse. Äitini on kotoisin Lappajärven Karvalan kylästä, joka kuuluu puolestaan laajempaan Savonkylään. Mistähän Savonkylä on saanut nimensä, sitä toki voi miettiä. Tosin DNA:n perusteella äitini kuuluu H-haploryhmän eräseen alaryhmään (jota en nyt muista) ja tämä porukka puolestaan on lähtenyt liikkeelle Viron ja ehkä Laatokan etelärannan suunnasta. Äitini mitokondriolinjan naiset ovat kulkeneet Savon läpi Pohjanmaalle ja osa on siis ilmeisesti jäänyt Savonkylään, sitten joskus.
Veikko Heikkinen sanoo
Sulla on Topi vähän petraamista maantiedossa. Kyllä se kaupunki siellä
Pielisen pohjoispäässä on Nurmes. Lieksa on itäpuolella ja järven länsipuolella (siisJuuan puolella) oleva Koli kuuluu jostakin syystä siihen. Itse muutin vuonna 1962 Sonkajärveltä, Koirakoskelta, Helsinkiin ja 44 vuotta myöhemmin palasin takaisin. Paljon minäkin siellä sukevalaisia tapasin, eikä tietääkseni vankilasta tullut kun pari vartijaa Sörkkään.
Topi Berg sanoo
Olen katunut sitä, että sijoitin Lieksan Pielisen pohjoipäähän, Olen ollut Lieksassa monesti ja aina se on ollut siellä Pielisen itäpuolella.