Leena Niskanen
Käykö ihmisten kohtaamiselle ja terveydenhoidolle Sote-uudistuksen kilpailuttamisen ja yksityistämisen seurauksena samalla tavalla kuin pankkitoiminnassa? Pankit myöntävät lainaa ihmisille eri maksuperustein. Mitä varakkaampi henkilö on, sitä edullisemmilla ehdoilla hänelle laina järjestyy. Mitä köyhempi ja lainan tarpeessa oleva ihminen on, sitä vaikeampi hänen on saada velkaa. Pankit kieltäytyvät myöntämästä velkaisille köyhälle halpakorkoista lainaa. Köyhällä on ainoastaan mahdollisuus turvautua pikavippifirmoihin ja maksaa jopa 50 %:n korkoa.
Saman kaavan mukaisesti yksityistetty terveydenhoitoyritys suuntaa herkästi toimintansa lievien sairauksien hoitoon ja rajaa toimintansa ulkopuolelle kalliit hoitotilanteet. Hyvä esimerkki on jo Tukholmasta. Sinne perustettu yksityinen synnytyssairaala oli ilmoittanut lopettavansa toimintansa, koska se ei tuota riittävästi voittoa, sillä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoitaminen vaatii monen erikoislääkärin ja hoitajien ympärivuorokautista päivystystä seitsemänä päivänä viikossa, ja on kallista. Se ei kiinnostanut taloudellista etuaan ajavia finanssikonserneja ja niihin varansa sijoittaneita henkilöitä.
Ehkä näistä ihmisistä oli yhdentekevää, tuleeko meidän jälkeemme uusi sukupolvi vai ei ja syntyykö se terveenä ja hyvinvoivana. Vielä 100 vuotta sitten monet nuoret naiset kuolivat synnytyksen komplikaatioihin ja lapsikuolleisuus oli huomattavasti yleisempää kuin nykyisin.
Yksityisen terveydenhoidon ja yksityisen pankkitoiminnan rinnakkaisesta tarkastelusta voidaan johtaa jatko-osia kahteeen suuntaan. Ensinnäkin kannattaako yhteiskunnan elintärkeää terveydenhoitoa asettaa voitontavoittelun kohteeksi. Tai edetä toiseen suuntaan. Kannattaisiko yksityisten pankkien toimintaa säädellä demokraattisesti nykyistä enemmän ja luoda julkisesti ohjattua valtionpankkitoimintaa.
Nykyjään vain finanssilaitokset voivat luoda tyhjästä rahaa velkasuhteiden solmimisen kautta. Ja valtion johtajat eivät tiedä, kuinka paljon yhteensä uutta rahaa yksityiset rahalaitokset laskevat liikkeelle vuosittain. Kuntapalvelujen tarve pankkisektorilla on jo havaittu. Muutamat kunnat myöntävät jo sosiaaliluottoja, sillä tämän päivän kulttuurissa ei pysty elämään ilman vaihdonvälineenä toimivaa rahaa.
