Epidemioita ja rokotuksia

Topi Berg

Ensimmäisestä Suomessa tai paremminkin Ruotsi-Suomessa annetusta rokotteesta on kulunut lähes 300 vuotta. Rokotteen sai Turussa professori Johan Lechen tytär, jonka Turun piirilääkäri Johan Haartman rokotti isorokkoa vastaan vuonna 1754.

Rokotteena käytettiin isorokon sairastaneen ihmisen rokkoruvesta jauhettua pulveria, jota hierottiin käsivarteen tehtyihin viiltohaavoihin tai vietiin pulveria nenän sisään. Menetelmää kutsuttiin rokonistutukseksi. Sitä käytettiin Aasiassa jo ennen ajanlaskun alkua, mutta Euroopassa se yleistyi vasta 1700-luvulla. Juuri tätä menetelmää Haartman käytti. Hommassa oli vaarana se, että istutus aiheutti isorokon eikä antanutkaan suojaa.

Englantilainen lääkäri Edward Jenner huomasi vuonna 1798, etteivät lehmiä hoitaneet tytöt sairastuneet isorokkoon. He olivat sairastaneet lehmärokon, joka suojasi heitä vakavammalta tartunnalta. Jenner sai idean kokeilla lehmärokkoa suojana isorokkoa vastaan. Homma toimi. Isorokkorokete oli keksitty.

Tieto rokotteesta levisi nopeasti. Suomessa ensimmäinen lehmärokote annettiin jo vuonna 1802. Tuohon aikaan joka kymmenes kuolema johtui isorokosta, joten tehokas menetelmä taudin torjumiseksi tuli todellakin tarpeeseen. Maamme asukasluku oli vähän päälle 800 000. Käytännön rokotustyötä hoitivat lääkärit ja erityisesti lukkkarit ja kätilöt.

Keisarinvallan aikana vuonna 1825 keisarillinen julistus siirsi vastuun rokotuksista talousseuralta lääkintäviranomaisille. Kuitenkin rokotuksia antoivat entiset toimijat eli lääkärit, lukkarit ja kätilöt. Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirilääkärinä vuosina 1833–1853. Kajaanista hän teki runonkeruumatkojaan ja rokotti samalla isorokkoa vastaan.

Viimeinen isorokkoepidemia Suomessa koettiin vuonna 1936. Rokotuspakko oli alkanut jo vuonna 1885 ja säilyi meillä vuoden 1951 loppuun. Vapaaehtoisille – lähinnä merimiehille. tullivirkailijoille ja terveydenhoitohenkilökunnalle tarkoitetut rokotukset jatkuivat vuoteen 1982.  

Tähän asti olen kirjoittanut vain isorokkorokotteesta. Se olikin pitkään ainoa tunnettu rokote. Vasta 1880-luvulla ranskalainen Louis Pasteur onnistui kehittämään rokotteet pernaruttoa ja vesikauhua vastaan. Sen jälkeen rokotteiden kehittäminen sai vauhtia. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun aikana esiteltiin lukuisia uusia rokotteita, jotka ovat vähentäneet tartuntatautien leviämistä.

On paikallaan kertoa  virstanpylväistä rokotuksen historiassa:

• 50 eaa.Isorokkorokotuksia Intiassa.
• 798 Edward Jenner keksi isorokkorokotteen. Meillä käyttöön v. 1802.
• 1881 Pasteur kehitti pernaruttorokotteen.
• 1885 Pasteurin ensimmäiset rabiesrokotukset (vesikauhurokotukset) ihmisille. Helsinkiin Pasteur-laitos vuonna 1916.
• 1921 Ensimmäiset tuberkuloosirokotukset Ranskassa. Meillä käyttöön 1941.
• 1923 Kurkkumätärokote esitellään. Suomessa käyttöön 1943.
• 1942 Kolmoisrokote (kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä ). Suomessa käyttöön 1957
• 1948 Sikotautirokote.
• 1949 Varusmiesten rokotukset alkoivat Suomessa 1960.
• 1955 Jonas Salk kehitti poliorokotteen. Suomessa rokotukset alkoivat 1957.
• 1963 Tuhkarokkorokote sai lisenssin.
• 1969 Vihurirokkorokote lisensioitiin. Meillä rokotukset alkoivat 1975.
• 1971 Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkoyhdistelmätokote (MPR). Suomessa käyttöön 1982.
• 1980 WHO julisti isorokon hävitetyksi maailmasta. Se on ainoa ihmisiin tarttuva tauti, joka on onnistuttu hävittämään.
• 2011 YK julisti karjaruton hävitetyksi maailmasta.

Suomessa on pitkään ollut käytössä kansallinen rokotusohjelma, jonka mukaan eri ikäluokkia rokotetaan. Varusmiesten rokottaminen sisältyy puolustusvoimien budjettiin. Samaa kansallista rokotusohjelmaa se kuitenkin on. Vuonna 1944 säädettiin Suomessa laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista. 1940-luvun loppuun mennessä oli Suomeen rakennettu kattava neuvolaverkosto. Sen ansiosta lapset pääsivät jo imeväisikäisinä terveydenhoitojärjestelmän ja sitä kautta rokotusten piiriin.

Suomalaisessa rokotusohjelmassa oli vuodesta 1802 vuodesta alkaen 28.7.2020 mennessä annettu 58 erilaista joukkorokotusta – niin minä laskin tilastoista – isorokkoa, tuhkarokkoa, tuberkuloosia, jäykkäkouristusta, kurkkumätää, papillomavirusta ym. vastaan. Kaikki muistanevat vuonna 1985 sokerinpalassa saadun poliorokotteen. Se sisälsi elävää poliovirusta. Jotkut sairastuivat.

Edellä mainittuihin tauteihin ja niitä torjumaan tarkoitettuihin rokotuksiin viitaten on ilolla todettava, etteivät rokotusten arvet reisissäni ja käsivarsissani ole mitään turhanpäiväisiä koristeita.

Nyt rokotetaan ihmisiä ympäri maailmaa. Paha on vastuskin, tämä korona. Sain Pfizer-rokotteen viime viikolla. On vähän turvallisempi olo! Ei sattunut yhtään, enkä tullut kipeäksi. Suosittelen! Toinen rokotus on kolmen kuukauden päästä.

Lähde: Helsingin yliopistomuseo