Pekka Isaksson
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ilmoitti tämän päivän koronaraportissa 296 uudesta tartunnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki totesi tiedotustilaisuudessa, että Suomessa on ollut jo jonkin aikaa käynnissä epidemian toinen vaihe.
Nämä ja muut uutiset sekä ravintolarajoituksista käyty keskustelu saivat minut kaivamaan esille THL:n tartuntatautirekisterin viikkotilastot koronatartunnoista koko vuodelta. Ne vahvistavat karusti Voipio-Pulkin viestin.
Viime keväänä viikolla 13 Suomessa oli rekisterin mukaan 642 tartuntaa, joista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 355. Valitsin tuon viikon, koska viikon lopulla, lauantain 28.3. vastaisena yönä suljettiin Uudenmaan raja. Seuraavalla viikolla käytiin vielä noin 300:aa sairastunutta korkeammissa lukemissa sekä HUS:n (612) että koko maan (963) alueella. Sitten luvut alkoivat laskea.
Viime viikolla koko maassa noustiin reilusti yli 1 000 tartuntatapauksen. Rekisteriin tilastoitiin 1 115 uutta koronatartuntaa. Näistä 561 oli HUS:n alueella. Nyt tilastoja rumentavat Helsingin ja Uudenmaan lukujen lisäksi isohkot tartuntaryppäät eri puolilla maata. Vaasan opiskelijatapahtumasta alkanut tartuntaketju ei ole ainoa, joskin se on suurin ja ulottuu eri puolille maata. Näiden lukujen valossa ravintoloiden aukiolo- ja anniskelurajoitukset sekä tapahtumia ja maskien käyttöä koskevat suositukset ovat enemmän kuin tarpeellisia.
Ravintoloitsijat ja ravintola-alan edustajat ovat arvostelleet tiukasti hallituksen päätöstä rajoituksista. Heidän pääpointtinsa on ollut, että päätös kohtelee kaltoin ruokaravintoloita ja kahviloita. Varmasti kaikki rajoitukset ovat ravintoloille myrkkyä, mutta mietitäänpä vähän. Ravintoloiden on hallituksen päätöksen mukaan suljettava ovensa kello 23 ja anniskelu on lopetettava kello 22 niillä alueilla, jotka ovat koronaepidemian kiihtymisvaiheessa. Muualla vastaavat ajat ovat kello 01 ja 24. Kyllä kai puoleenyöhön ja oikein tiukassa paikassa kello 22:een mennessä ehtii syömään. Muutaman naukunkin ehtii ottaa – ainakin ehti siihen aikaan, kun vielä kävin kapakoissa.
Ravintola- ja matkustusrajoitukset ovat oikeastaan ainoita rajoituksia, joista hallitus voi nykytilanteessa tehdä päätöksiä. Jos valtalakia ja siihen liittyvää asetus- ja lainsäädäntömenettelyä ei oteta uudestaan käyttöön, ovat toimivaltaisia viranomaisia aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja kuntapäättäjät. Karanteenin ja eristyksen määrää tietysti edelleen sairaanhoitopiirin tartuntatautien hoidosta vastaava lääkäri.
Olen ihmetellyt myös hemmetinmoista pulinaa maskisuositusten sekavuudesta. Sitä kuultiin tänäänkin eduskunnan kyselytunnilla, jota silloin tällöin itseni kiduttamiseen taipuvaisena seuraan. Suositukset kyllä löytyvät. Kaikki asialliset tiedotusvälineet ja erityisesti Yle kertovat niistä eikä niissä ole minusta mitään epäselvää.
Ainakin Lempäälässä suositukset on ymmärretty kohtuullisen hyvin. Maskit ovat ilmestyneet yhä useamman kasvoille julkisen liikenteen lisäksi kaupoissa ja muissa julkisissa sisätiloissa, vaikka kunnassa korona ei ole kiihtymisvaiheessa. Koko Pirkanmaalla on ilmaantuvuuden osalta. Tartuntojen määrä ja niiden lisääntymisen nopeus sairaanhoitopiirin alueella ovat suosituksissa ja toivon mukaan myös maskien käytön lisäämisessä tärkeitä tekijöitä. Hyvä niitä maskeja on käyttää, vaikka kiihtymisvaihetta, saati leviämisvaihetta, ei alueella olisikaan. En ole kuullut, että ketään olisi maskin käyttämisestä moitittu, vaikka suositusta ei juuri siitä käyttötilanteesta olisikaan.
Kaikkiaan koronan torjuminen jää myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen omalle vastuulle selvemmin kuin keväällä. Ihan puhtain paperein me emme ole haasteesta selvinnet, vaikka syyllisiä on turha ruveta sen tarkemmin kaipaamaan ja etsimään. Kiristetäänpä vyötä ja yritetään kovemmin.
Seija Koponen sanoo
Täällä Porvoossa meillä on esim www. porvoonmuistiyhdistys.fi kotisivuilla paikkakuntakohtainen tiedotuskanava jäsenistölle, siis linkki ajantasaiseen tietoon.
Vaikka porvoolaisia tartuntoja on vähän, huomioimme, että moni porvoolainen käy pääkaupunkiseudulla työssä mm HUS-sairaaloissa. Lisäksi meillä jo ajoissa tehtiin mm lyhyitä bussimatkoja esin yhteiseen ruokailutapahtumaa varten elokuussa ohjeistus, jota levitetty laajempaankin käyttöön.
Hyvä kirjoitus.