Hannu Ahonen
Kuvassa ovat mummoni ja ukkini, äitini vanhemmat, lapsineen. He asuivat Ristijärven Paloharjussa muutaman kilometrin päässä Pihlajavaaralta. Lapsia oli yhteensä 13, joista yksi menehtyi sylilapsena ja 12 varttui aikuisiksi. Kuvasta puuttuu nuorin lapsista, joka ei ole vielä kuvanottohetkellä syntynyt. Elossa olevista sisaruksista toinen asuu Pietarsaaressa ja toinen Kajaanissa.
Perhe asui aluksi hirsirakenteisessa, vanhahkossa parhaat päivänsä nähneessä talossa, jossa oli kuitenkin kohtuullisesti tilaa. Lasten aikuistuessa ja muuttaessa omiin huusholleihinsa pojat rakensivat 50-luvulla kuvassa olevan pienen mökin lähinnä mummoa ja ukkia silmälläpitäen.
Muistan ensimmäisiä tapahtumia vuosilta 1957–1958. Kuten sen, kun katsoimme porukalla talvipakkasella pihalla Sputnikin lentoa tai sen, kun mummo lypsi lehmiä illansuussa ja sain istua toisen lehmän, Vuokon, sen kiltin, kaulalla pitäen sarvista kiinni. Kielo, nupopää, oli äkäinen otus, ja silloin tällöin se antoi mummon lypsysankolle kyytiä, muttei kuitenkaan telonut mummoa. Aamulypsyltä tullessaan mummo separoi maidon ja usein heräsin laitteen hyrinään ja mummo tarjosi lasin lämmintä maitoa ja sokeripalan.
Ukin kanssa mukavimpia hetkiä olivat saunareissut, kun istuimme kahdestaan lauteilla kohtuullisissa löylyissä haastellen taivaanrannan asioita. Näyttää nykyään tyttärentyttärenikin tykkäävän ukkinsa ukin ukille opettamista saunatraditioista.
Niin kuin hyvin monella, minullakin on isovanhemmistani mukavia, lämpimiä muistoja, jotka ovat hukuttaneet mahdolliset ikävät muistot ajan syövereihin. Ukki kuoli 1958 66-vuotiaana ja mummo 1965 71-vuotiaana.
Vastaa