• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen

Eläkeläiset Ry - Pensionärerna Rf

Vuodesta 1959 liikettä ja kulttuuria eläkeläisten parissa

Liikettä ja kulttuuria eläkeläisten
parissa vuodesta 1959
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Valtuusto 2023
    • Strategia
    • Eduskuntavaalit 2023
    • Tavoiteohjelma
    • Eläkeläinen-lehti
      • Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
    • Ajankohtaista
    • Vuosikertomukset
    • Tietosuoja
  • Toiminta
    • Kalajoen retkeilypäivät 2023
    • Koulutus
      • Kevään 2023 kurssikalenteri
      • Kurssille ilmoittautuminen, hinnat ja kurssituki
      • Tulostettava kurssihakemus
    • Liikunta
      • Jumppaa ja harjoituksia
      • Videomateriaaleja
      • Taukojumppasarja
    • Monikulttuurinen toiminta
      • Valokuvanäyttely
      • Toiminta
      • Tukihenkilöt
      • Materiaali
      • Yhteistyökumppanit
    • Ikäystävällinen kunta
    • Toimintatonni-avustukset
    • Entisten viisasten kerho
    • Aineistopankki
    • Aineistoa yhdistyksille
    • Aineistoa ohjaajille
      • Tanssipajat
  • Yhdistykset alueittain
    • Etelä-Hämeen Aluejärjestö
    • Helsingin Aluejärjestö
    • Jokilaaksojen Aluejärjestö
    • Kaakkois-Suomen Aluejärjestö
    • Kainuun Aluejärjestö
    • Keski-Suomen Aluejärjestö
    • Lapin Aluejärjestö
    • Pirkanmaan Aluejärjestö
    • Pohjanmaan Aluejärjestö
    • Pohjois-Karjalan Aluejärjestö
    • Satakunnan Aluejärjestö
    • Savon Aluejärjestö
    • Uudenmaan Aluejärjestö
    • Varsinais-Suomen Aluejärjestö
  • Jäsenyys
    • Tervetuloa mukaan
    • Jäsenedut
    • Jäsenhakemus
    • Eläkeläisten tuetut lomat
    • Myyntituotteet
    • Paikallisyhdistyksen säännöt
  • Blogit
  • Yhteystiedot
    • Toimisto
    • Laskutusosoite
    • Hallitus ja valtuusto
  • Svenska

Kalevin kynästä

20.3.2023

Juuri siksi

Keskustelu maahanmuuttajalasten koulunkäynnin ongelmista on tuonut mieleen muistot neljän vuosikymmenen takaa. Silloin Suomen kouluviranomaisten huolen aiheena olivat suurin joukoin Ruotsissa asuvien suomalaisten lasten koulunkäynnin ongelmat. Opetusministerinä toimiessani kävin tutustumassa käytännön koulutyöhön eräissä sellaisissa Tukholman lähiöissä, joiden kouluissa oli paljon suomalaisten vanhempien lapsia.

Suomalaislapset olivat samoissa luokissa muiden oppilaiden kanssa. Opetuskieli oli ruotsi, he olivat aikakautensa R2-oppilaita. Kielitaidottomuuden ja puolikielisyyden ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan sillä, että luokassa oli opettajan lisäksi kouluavustaja, joskus kaksikin, jotka kiersivät suomalaisoppilaiden pulpettien ääressä tarkistamassa, oliko opetus mennyt perille ja oliko oppikirjan teksti ymmärretty.

Suomalainen koulu ei ole loistanut kansainvälisissä PISA-tutkimuksessa aivan yhtä kirkkaasti kuin tutkimusten alkuvaiheessa 2000-luvun taitteessa. Pudotusta on yritetty selittää suomea toisena kielenä opiskelevien, S2-oppilaiden, osuudella ja heidän puutteellisella kielitaidollaan. Oppimistulosten muutosten aleneva trendi ei sillä selity.

Sen sijaan koulutuksen opetukseen ohjatut resurssit heijastuvat kaikkien oppilaiden saamaan opetukseen. Tarvitaan riittävän pienet ryhmät, riittävät resurssit opetukseen ja opetuksen tukemiseen. Leikkaukset koulutukseen ohjatuista resursseista ovat erityisen kohtalokkaita niille oppilaille, jotka tarvitsisivat muita enemmän oppimisen tukea. Tarvitaan tasalaatuisesti hyvät lähikoulut kaikkialla maassa.

1990-luvulla Ruotsi valitsi toisen tien. Uusliberalismin huumassa valinnanvapauden mantra meni yli kaiken. Kouluja saivat julkisen vallan ohella järjestää muutkin, myös yksityiset yritykset, jotka tekivät koulun ylläpitämisellä bisnestä. Oppilasalueista eli koulupiireistä luovuttiin, mikä avasi portit koulushoppailulle. Oppilaista kilpailevat koulufirmat antoivat oppilailleen ansaittua parempia arvosanoja, joita sitten käytettiin mainosvaltteina kilpailtaessa oppilaista. Koulujen väliset tasoerot räjähtivät käsiin. Koulujen väliset erot houkuttelivat lastensa tulevaisuudesta huolta kantavat vanhemmat etsimään parempaa koulua, jos lähikoulu ei maineessa ja markkinoinnissa pärjää. Ongelmien taustalla eivät ole maahanmuuttajien lapset vaan väärät poliittiset ratkaisut.

Tutkimuksesta tiedetään, että mitä suuremmat ovat koulujen väliset erot, sitä alhaisempi on koululaisten keskimääräinen suoritustaso eli pärjääminen PISAn kaltaisissa vertailuissa. Tämä selittää Ruotsin floppaamisen kansainvälisissä vertailuissa, koulujen tasalaatuisuus puolestaan on taannut Suomen tähänastisen menestyksen. Saksalaiset aikanaan ihmettelivät sitä, miksi Suomi saa hyviä tuloksia, vaikka koulut eivät erottele oppilaitaan aikaisessa vaiheessa. Vastaus oli: juuri siksi.

Hyvinvointipalvelut eivät saa olla kaupan, ei myöskään koulu. Julkisen vallan on kannettava vastuu siitä, että meillä on kaikkialla maassa laadukas, hyvä lähikoulu – ja myös hyvät muut julkiset palvelut.

KALEVI KIVISTÖ

Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta.

 

 

Facebooktwitter

Ensisijainen sivupalkki

  • Valtuusto 2023
  • Strategia
  • Eduskuntavaalit 2023
  • Tavoiteohjelma
  • Eläkeläinen-lehti
    • Kalevin kynästä
    • Kokouksia
    • Poimintoja lehdestä
    • Tilaa uutiskirje sähköpostiisi
  • Podcastit
  • Ajankohtaista
  • Vuosikertomukset
  • Tietosuoja

Footer

TILAA UUTISKIRJE sähköpostiisi


Eläkeläiset ry
Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki
Puh. 020 743 3610
elakelaiset(at)elakelaiset.fi

Tietosuojaseloste »Saavutettavuusseloste »

Tuettu Veikkauksen tuotoilla tunnus

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·