SEURAAVA MAKSUTON TANSSIPAJA: LATINORYTMEJÄ KAJAANISSA!
Paikka: Kansanpirtti, Linnankatu 2, Kajaani.
Aika: Keskiviikko 14.11. 2018 klo 11 – 14.
Työpajassa: Neliörumba, Cuban ChaCha ja Easy Rock. Lisäksi pieniä istumatansseja.
Opettajina Martti Komulainen ja Sakari Piirainen.
Kahvitarjoilu.
Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 7.11. mennessä.
Kajaanin tanssipajaan pääset ilmoittautumaan sähköisellä lomakkeella jonka löydät painamalla tästä
– Jos osaat hengittää, osaat tanssia. Meissä kaikissa on se taito olemassa, sanoo yhteisötanssitaiteilija Marjo Hämäläinen. Hän ohjasi tiistaina 18.9. Tampereella pidettyä Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hankkeen yhteisötanssipajaa.
Tapiolan saliin kokoontuneiden tanssipajalaisten luovuus päästettiin valloilleen, kun tanssin kielellä kuvattiin mm. eri värejä ja muotoja
– Yhteisötanssin ajatus on, että jokainen ihminen on arvokas sellaisenaan, omine liikkeineen, kehoineen ja kaikkinensa. Se on se, mistä täälläkin nautitaan: omasta kehosta, omasta liikkeestä ja tanssin ilosta, Marjo Hämäläinen kiteyttää.
– Ihanan monipuolinen tanssipäivä, kiitti Tampereen Eläkeläisten jäsen Vappu Saarinen tanssipajan jälkeen.
– Ennakkokäsitystä minulla ei ollut, mitä yhteisötanssi pitää sisällään. Paja yllätti monipuolisuudellaan. Tämä oli hauskaa ja rentouttavaa, eikä tullut sellaisia paineita, että pitäisi ”osata tanssia oikein”.
MITÄ YHTEISÖTANSSI ON?
”Yhteisötanssi syntyy osallistujien lähtökohdista ja painottaa tanssin kokemuksellisuutta. Tanssi ei ole väline vaan itseisarvoinen ilmaisun ja taiteen muoto. Erilaiset tanssin lajit voivat olla yhteisötanssia. Yhteisötanssin ohjaaja on tanssin ammattilainen, joka on avoimessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Mikään yhteiskunnallinen asema, sosioekonominen tilanne tai henkilöön liittyvä ominaisuus ei ole tanssimisen este. Kaikki voivat tanssia.”
Lähde: Yhteisö tanssii ry.
www.yhteisotanssi.fi
TUOMAS TALVILA
Espanjalaista menoa Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan tanssipaja tarjosi rytmikästä flamencoa ja ryhdikästä espanjalaista menoa. Kenkien iskut, korkojen kopinat, näyttävät taputukset ja viuhkojen välähdykset vuorottelivat sulavasti mukaansa tempaavassa tanssipajassa.
Pajan ohjaajaksi saimme flamencotanssin opettajan Anna Haarasen. Annan kokemus flamencosta niin esiintyjänä, koreografina kuin myös opettajana yltää monen vuosikymmenen taa. Tanssitaitoja hän on opiskellut Espanjassa, flamencon
kotimaassa.
Flamenco on ennen kaikkea musiikki ja laulu. Tanssi on sen musiikin tulkinta, valaisi Anna flamencon saloja. Flamencon juuret ovat syvällä Andalusiassa ja sen syntyyn ovat vaikuttaneet romanien, juutalaisten ja arabien kulttuuriperintö. Anna ohjasi meitä lempeäsi, mutta toi samalla esille, että ”on olemassa vain oikea tai väärä rytmin käyttö”. Flamenco-musiikki antaa tiukat raamit, jonka sisällä voi kukin liikkeillä tavallaan tulkita.
Osallistujien mukaan flamencotanssi oli uutta, ennenkokematonta, innostavaa ja ihanaa. Opetus alkoi erilaisilla kenkien korkojen iskuilla ja monista tuntui, että reidet eivät tätä menoa kestä. Opettajan esimerkki toi askeliin rentoutta ja voimia riitti pajan loppuun asti. Pehmeät käsiliikkeet ja pyörivät ranteet alkoivat pikkuhiljaa sujua ja viuhkan avaamiseenkin löytyi otetta.
Vaikka ei harrastaisi flamencoa, sen rytmitykset ja sulavat liikkeet tuovat vaihtelua liikuntatunneille. Kaiken kaikkiaan hieno kokemus ja taitava opettaja. Tanssikoreografia oli hauska ja ryhmälle sopiva mutta myös pientä haastetta antava. Paja huipentui opettajan sevillanas-tanssiin kastanjettien kera. Esitys oli huikea.
EVA RÖNKKÖ
Itämaista tanssia Kurikassa
Kurikan työväentalolle kokoontui Tampereen tanssipajan jälkeisenä päivänä toistakymmentä innokasta tanssimaan itämaisen musiikin tahtiin. Tanssin pyörteisiin meidät johdatti Riitta Kallio Kurikan Eläkeläisistä. Riitta on jo pienestä saakka voimistellut ja ohjannut naisten voimistelu- sekä tanssiryhmiä Kurikan Visassa. Itämaisen tanssin Riitta löysi 80-luvulla ja pian aloitti myös oman ryhmän ohjaamisen Kansalaisopistossa.
Itämainen tanssi on sulavaa, naisellista ja sopii kaikenikäisille. Se parantaa ryhtiä, kehittää syviä vatsalihaksia, kohottaa kuntoa ja mielikin liikkuessa virkistyy.
Tanssi näyttää helpolta mutta kauneuden ja keveyden takana on tarkka työ, lihasten hallinta ja koordinaatio. Lisäksi tanssiminen vaatii tarkkaa musiikin kuuntelua, vartalon eri osien liikuttamista sekä tekniikan harjoittelua. Siitä tulee itämaisen tanssin liikekielen kauneus.
Pitkällä kokemuksella opettaja Riitta Kallio luotsasi meitä käsien ja lantion liikkeissä niin, että aloittelijatkin pärjäisivät. Tanssipajassa oli mukana naisia Riitan ohjaamasta reumaryhmästä, jossa he ovat vuosikymmeniä yhdessä tanssineet. Eräs tanssijoista kertoi olleensa vähän aikaa sitten selkäleikkauksessa, jonka jälkeen hän palasi melko nopeasti takaisin ryhmään. Nimenomaan tanssi on ollut se, mikä on auttanut häntä kuntoutumaan leikkauksesta. ”Itämainen tanssi on ollut minulle toimintakyvyn ehto, että reuman kanssa pärjää.”
Niin me muutkin lähdimme tanssipajasta iloisilla mielillä ja täynnä energiaa, vaikka kunnolla sitä tanssiessa kulutimmekin.
EVA RÖNKKÖ
Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hankkeen ensimmäinen tanssipajan videot ovat Eläkeläiset ry:n yhdistysten harrastus- ja muiden ryhmien ohjaajien katsottavissa Aineistoja ohjaajille -sivuilla (vaatii salasanan). Yllä esiteltyjen pajojen tanssit tulevat Aineistoa ohjaajille -sivulle marraskuun aikana.
