Noin 77 700 henkilöä saa vanhuuseläkettä alle 800 euroa kuukaudessa Eläketurvakeskuksen tietokannan mukaan. Pienimpiä eläkkeitä joudutaan paikkaamaan muun muassa takuueläkkeellä ja asumistuella. Moni jättää etuuksiaan hakematta.
Teksti: UP/TIINA TENKANEN
Kelalta on haettu takuueläkettä koko ajan enemmän, kertoo
suunnittelija Reeta Pösö Kelasta.
Kela lähetti viime syksynä muistutuskirjeen niille henkilöille, jotka sen laskelmien mukaan ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, mutta eivät olleet sitä hakeneet. Heitä oli Kelan laskelmien mukaan noin 15 000.
Yli 65-vuotiaille maksettiin heinäkuussa asumistukea reilut 29 miljoonaa euroa.
Syitä hakematta jättämiselle asiantuntijat eivät tiedä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU:n puheenjohtaja Ole Norrback arvioi, että etuuden hakeminen on monelle vaikeaa.
— Kaikilla ei ole tietokonetta ja hakemuksen kieltä voi olla vaikea ymmärtää. Monille byrokratia on liian vaikeaa, vaikka tarve etuuksiin olisikin, Norrback toteaa.
Hän muistuttaa, että yksinäisillä saattaa olla vaikeaa löytää luotettavaa henkilöä, jolle voisi uskoa asioidensa hoitamisen valtakirjalla.
Tasokorotus toi lisää hakijoita
Kelan yhteydenoton jälkeen takuueläkkeiden saajien määrä nousi selvästi. Kun syyskuussa 2019 takuueläkkeen saajien määrä oli yli 103 500, vuoden loppuun mennessä takuueläkettä sai noin 6 000 henkilöä enemmän. Tämän vuoden puolella on myönnetty uusia takuueläkkeitä noin 7 300:lle.
Heinäkuussa takuueläkettä sai kaikkiaan 113 600 henkilöä.
— Hakijamäärää on voinut nostaa tämän vuoden puolella takuueläkkeeseen tehty tasokorotus, Pösö arvioi.
Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on enimmillään 834,52 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaaja on oikeutettu takuueläkkeeseen, jos hänen muut eläketulonsa jäävät kuukaudessa alle 834,52 euron. Tulot lasketaan senttien tarkkuudella. Vuonna 2019 keskimääräinen takuueläke oli 179 euroa kuukaudessa.
Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 2011. Täyttä takuueläkettä voi saada, jos ei saa mitään muita eläketuloja.
Yli sata erilaista etuutta
Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tähdätään muun muassa etuuksien vaivattomampaan hakuun, toteaa johtava asiantuntija Marjukka Turunen Kelasta. Eläkeläisten etuudet, kuten takuueläke, eivät kuulu sosiaaliturvauudistukseen. Moni etuus voi kuitenkin koskea myös eläkeläisiä, esimerkiksi toimeentulotuki.
— Kelan näkökulmasta tavoitteena on sujuvampi, nopeampi ja helpompi asiakkaiden palveleminen, Turunen vahvistaa.
Kelan etuuksia, edun osia tai lisiä on yli sata. Asiakas hyötyisi etuusviidakon yksinkertaistamisesta.
Turunen toteaa, että nykyjärjestelmäänkin voitaisiin tehdä muutoksia nopeasti melko pienillä lainsäädännön muutoksilla ja digitaalisuutta hyödyntämällä ilman, että asiakkaan täytyisi ymmärtää koko järjestelmää ja mitä tukia hänen pitäisi hakea.
EETU ry:n Norrback suhtautuu myönteisesti Kelan kaavailuihin palvelujen sujuvoittamiseksi. Hän toivoo, että viranomaiset voisivat yksinkertaistaa etuuksien hakua ja myöntää niitä keskitetysti yhden luukun periaatteella. Etuuksia tulisi Norrbackin mukaan myöntää automaattisesti, sillä viranomaisilla on kaikki tarvittava tieto.
— Automaatioon pitää mielestäni todella pyrkiä.
Etuuksia voitaisiin yhdistää
Sosiaaliturvauudistuksen on määrä olla valmis vuonna 2027. Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea. Se tarkoittaa, että komitean jäseninä on asiantuntijoiden lisäksi kansanedustajia, joten päätökset saavat myös poliittisen hyväksynnän. Komitean puheenjohtajana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjelmajohtaja, sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Kelan Marjukka Turunen on sitä mieltä, että monia asiakkaan elämää helpottavia uudistuksia voidaan tehdä jo ennen määrävuotta.
— Joitakin etuuksia voitaisiin yhdistää.
Uudistukset edellyttävät Turusen mukaan joitakin lakimuutoksia esimerkiksi tiedonluovutuksesta eri viranomaisten kesken.
Norrback näkee tilanteen toisin. Hän uskoo, että tietotekniikan avulla viranomaiset pystyvät hoitamaan etuusasioita kansalaisten parhaaksi.
— Pitää muistaa, että hallinto on kansalaisten palvelija.
Vastaa