Eläkeläiset ry selvitti keväällä vanhusneuvostojen jäseninä toimivien jäsentensä näkemyksiä vanhusneuvostojen toiminnasta. Kyselyn tulosten mukaan suurin osa vanhusneuvostoista otti aktiivisesti kantaa kuntien päätöksiin, mutta kuntien halu ottaa huomioon niiden kantoja vaihteli.
Kyselyn mukaan vanhusneuvostoista 47 % otti kantaa suurimpaan osaan ikäihmisiin kohdistuvista päätöksistä ja 24 % otti kantaa joskus. Harvoin otti kantaa 19 % ja ei lainkaan 6 %. Kunnan viranhaltijat ja päättäjät kysyivät vanhusneuvoston mielipidettä hieman harvemmin, mutta kuitenkin 60 %:ssa vastauksista mielipidettä kysyttiin aina, lähes aina tai joskus ja 40 %:ssa vastauksissa harvoin tai ei lainkaan.
Kuntalain mukaan vanhusneuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toimintaan ikääntyneeseen väestöön liittyvissä asioissa. Missään kunnassa ei saisi olla tilannetta, jossa vanhusneuvosto on epäaktiivinen tai syrjässä ikäihmisiin liittyvien päätösten valmistelusta.
Lopullisissa päätöksissään kunta otti vanhusneuvoston päätökset huomioon erittäin hyvin 16 %:n, joskus 47 %:n ja harvoin tai ei koskaan 37 %:n vastaajista mukaan. Kuntia, joissa on vanhusneuvoston kannanotot oli otettu huomioon päätöksissä, oli muun muassa Vaasa, Suomussalmi, Ulvila, Lieksa, Pirkkala, Kajaani ja Vantaa.
Noin puolet vanhusneuvostoista oli kokoontunut tällä valtuustokaudella useammin kuin viisi kertaa ja noin puolet harvemmin. Noin kolmannes vanhusneuvostoista oli yhdistetty kunnan vammaisneuvostoon.
Merkittävimpiä aihepiirejä vanhusneuvostoissa olivat terveyspalvelut, kaavoitus ja kunnan ikääntymispoliittinen strategia. Sen sijaan yhdenvertaisuus ja kotouttaminen olivat harvoin vanhusneuvostojen asialistalla.
Eläkeläiset ry:n jäseniä on kuntien vanhusneuvostoissa yhteensä 142. Kyselyyn vastasi 47 jäsentä, eli 33 % kaikista keskusjärjestön tiedossa olevista vanhusneuvostojen jäsenistä.