Avoin kirje valtiovallalle, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle sekä Keravan ja Vantaan kaupungeille
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien vanhusneuvostot ovat erittäin huolissaan vanhustenhoidon tilanteesta hyvinvointialueen rahoituskriisissä. Vetoamme vakavasti siihen, että ikäihmisten asianmukainen ja ihmisarvoinen hoiva ja huolenpito turvataan.
Vanhusväestön määrä alueellamme kasvaa nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 31 % vuoteen 2030 mennessä 6400 ihmisellä. Yli 85-vuotiaiden, joiden hoivan ja hoidon tarve on merkittävä, määrä kasvaa puolestaan vuoteen 2030 mennessä 51% eli 2400 henkilöä. Tästä syystä vanhuspalveluiden nykyisiä resursseja ei saa eikä voi leikata eikä palveluiden kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia vaarantaa.
Nykyisillä resursseilla ei kyetä vastaamaan edes tämänhetkiseen vanhusväestön hoidon tarpeeseen. Hoivapalveluiden kriteerit ovat erittäin vaativat. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsee vain todella huonokuntoiset ihmiset, ja kotiin annettavien palveluiden kynnys on korkea. Ikäihmisiä koskevien huoli-ilmoitusten määrä on hyvinvointialueellamme ollut jo nykyisellään hurja, yli 300 ilmoitusta kuukaudessa. Jos nykyisistä palveluista leikataan tai palveluun pääsyn kriteerejä nostetaan entisestään, yhä useampi vanhus jää kotiinsa ilman riittävää hoivaa ja huolenpitoa. Heitteillejätön riski on todellinen.
Hyvinvointialueen virkahenkilöt ovat tehneet hartiavoimin töitä vanhuspalveluiden uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Palveluketjuja on kehitetty, ostopalveluja karsittu, yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty, kotiin annettaviin palveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön panostettu. Vanhusneuvostot ovat ilolla seuranneet osaavien ja innostuneiden vanhustyön ammattilaisten kehittämistyötä, joka on jo lyhyessä ajassa tuottanut hyvää tulosta. Tämän arvokkaan kehittämistyönresursseja ei saa vaarantaa. Säästöt vain moninkertaistavat tulevaisuuden kustannuksia.
Kaupunkien pitää tukea eläkeläisjärjestöissä tehtävää ennaltaehkäisevää vanhustyötä nykyistä voimakkaammin. Eläkeläisjärjestöt kohtaavat tuhansia ikäihmisiä säännöllisesti hyvinvointialueellamme, ja tekevät ilmaista vapaaehtoistyötä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Järjestöjen ruohonjuuritason työ on myös kaupungeille kustannustehokas tapa auttaa kuntalaisiaan. Avustusjärjestelmiä tulee kehittää ja monipuolistaa niin, että se esimerkiksi huomioisi eläkeläisjärjestöjen sellaisen kehittämistyön, joka tukee etsivää ja löytävää vanhustyötä.
Mielestämme sekä valtiovallan että kaupunkien pitää tulla vastaan ja tukea Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehtävää työtä kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ on sekä kaupunkien että hyvinvointialueen yhteistyöaluetta. Jotta hyvinvointialueemme selviää palveluvelvoitteestaan, on tärkeää, ettei liikaa tuijotettaisi organisaatiorajoja. Nyt jos koskaan pitääeri tahojen puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä kaikki voitava, että tästä haastavasta tilanteesta selvitään kunnialla.
Vantaalla 9.9.2024
Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (Vake) vanhusneuvostojen nimeämän yhteistyöryhmän puolesta,
Raimo Huvila, Vaken vanhusneuvoston pj, Vantaan vanhusneuvoston jäsen
Ulla Martikainen, Keravan vanhusneuvoston pj, Vaken vanhusneuvoston jäsen
Risto Pyhältö, Vantaan vanhusneuvoston pj
Mikko Raunio, Vaken vanhusneuvosto, Keravan vanhusneuvostojäsen
Marja-Liisa Saares, Vaken vanhusneuvoston vpj, Vantaan vanhusneuvoston vpj
Risto Tyrväinen, Keravan Vanhusneuvosto jäsen
Vastaa