”Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta”, totesi Varkauden Kuntorannassa perjantaina koolla ollut Eläkeläiset ry:n valtuusto.
”Koronakevään 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan.”
”Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä hoivakodeissa kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja”, valtuuston kannanotossa todetaan.
”Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa.”
Kannanotto kokonaisuudessaan on tämä jutun lopussa.
”Poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen aikaan”
Eläkeläiset ry:n valtuuston yksipäiväinen kokous oli ”kokous poikkeuksellisissa oloissa poikkeukselliseen aikaan”, kuten valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi avauspuheessaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan valtuuston oli määrä kokoontua kahtena päivänä toukokuun lopulla, mutta koronatilanteen vuoksi se jouduttiin siirtämään.
Kivistö arvioi avauksessaan kehitystä kohti ikäystävällisempää Suomea.
– Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korottaminen parantavat hiljalleen pienituloisimpien eläkeläisten asemaa. Samaa linjaa noudatetaan myös perusturvan parantamisessa ja työttömiä kurittavan aktiivimallin kumoamisessa. Juuri voimaan tullut henkilöstömitoituksen lakisääteistämisen korottaminen paljon puhutun 0,7:n tasolle luo voimaan tullessaan asteittain edellytyksiä hoivatyön laadun parantamiselle. Valmistelu pienten työeläkkeiden parantamiseksi on myös käynnissä.
–Vielä suurempi haaste on kauan valmistellun, monesti kaatuneen sote-uudistuksen toteuttaminen. Sen osalta uudessa esityksessä on tehty tärkeä periaatteellinen ratkaisu, jolla palvelujen järjestämisvastuu osoitetaan selkeästi julkiselle vallalle. Palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna myös yksityisiä palveluntuottajia, mutta ohjausvastuu on selkeästi julkisyhteisöillä.
Myös järjestöillä on edessään mittavia haasteita, Kivistö huomautti.
– Kokoukseen valmistautuessamme lähetti valtiovarainministeriö kylmän suihkun niskaamme uhkaamalla leikata sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavusta kolmanneksen pois. Alan järjestöjen rahoitus on perustunut veikkausvoittovarojen tuottoon, johon korona iski melkoisen loven. On kohtuutonta rangaista siitä järjestöjä, joilla on tärkeä tehtävä myös koronan aiheuttamien inhimillisten ongelmien korjaamisessa. Järjestöjen rahoitukseen syntynyt aukko on paikattava yleisistä budjettivaroista niin kuin on tehty muillakin toimialoilla.
Teksti ja kuvat:
TUOMAS TALVILA
VALTUUSTON KANNANOTTO:
Vanhusten oikeus sosiaalisiin kontakteihin turvattava
Koronakevään 2020 aikana vaarallisen epidemian leviämistä saatiin maassamme kiitettävällä tavalla hillittyä. Karanteeninomainen eristys oli kuitenkin hyvin raskas osalle ikäihmisistä. Äärimmilleen eristys meni hoivakodeissa, joissa ulkopuolisten vierailut oli kielletty kokonaan.
Sosiaali- ja terveysministeriökin myönsi, että koronapandemian alussa ohjeistus vanhusten hoivakotien vierailukiellosta oli epäonnistunut. Suositukset ja määräykset menivät sekaisin ja tilanne johti vierailujen kieltämiseen tai rajoittamiseen lainvastaisesti.
Vanhusten fyysisen terveyden suojelu ei saa johtaa henkisen ja sosiaalisen terveyden laiminlyöntiin. Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, myös poikkeuksellisissa oloissa. On erityisen kohtuutonta, jos edes lähiomaiset eivät saa tapaamismahdollisuutta.
Koronaviruksesta on tullut pitempiaikainen vitsaus. Viime kevään kokemuksista on otettava oppia siinä, miten ihmisten välisiä yhteyksiä voidaan ylläpitää turvallisesti. Nykytekniikka antaa tähän mahdollisuuksia. Vastaisuuden varalle on keväällä kokeiltujen tapaamiskonttien pohjalta syytä kehittää uusia, turvallisten tapaamishuoneiden kaltaisia ratkaisuja.
Yhteydenpitoa voidaan tukea myös tietotekniikan keinoin. Suuri osa iäkkäimmistä ihmisistä tarvitsee kädestä pitäen apua ja tukea esimerkiksi älylaitteiden käytössä. Tällaista tukea olisi oltava tarjolla hoivakodeissa ja myös kotihoidossa.
Henkilökunnalla on oltava aikaa varsinaisen hoitotyön lisäksi myös ikäihmisten tukemiseen ja auttamiseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Kesällä vahvistettu lakimuutos nostaa henkilökunnan määrää vanhustenhoivassa toteuttaen porrastetusti 0,7:n henkilöstömitoituksen. Muutos on enemmän kuin tervetullut.
Yhdessä henkilöstömitoituksen parantamisen kanssa valvonta on hoivan laadun takaamisen edellytys. Sekä yksityisten palveluntuottajien että kuntien hoivakodeissa on riittävällä valvonnalla varmistettava turvallinen ja tasalaatuinen hoiva sekä puututtava mahdollisiin epäkohtiin.
Varkaudessa 21. elokuuta 2020
Eläkeläiset ry:n valtuusto
