Suomessa eduskunnalla on kaksi keskeistä tehtävää: lakien säätäminen ja valtion talousarvion hyväksyminen. Syksy on eduskunnassa
budjetin käsittelyn aikaa, jolloin myös kansalaisjärjestöt ”lobbaavat” päätöksentekijöille omia tavoitteitaan.
Eläkeläisjärjestöjen valtakunnallinen vaikuttamistyö tehdään suurelta osin yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUssa. Tämä koskee niin lausuntoja eri lakihankkeisiin kuin valtion budjettiin. Myös tänä syksynä eläkeläisliitot laativat yhdessä talousarviotavoitteensa, jotka luovutetaan yhdessä eduskuntaryhmille.
Eläkeläisille keskeinen asia on eläkeläisten toimeentulo ja erityisesti pienituloisten aseman parantaminen. Viime vuosina on pienimmissä eläkkeissä nähty parannuksia, mutta eläkeläisköyhyyden torjuminen vaatii vielä paljon työtä ja hyvin kohdennettuja toimenpiteitä. Eläkkeiden parantamisen lisäksi tarvitaan muuta tukea ja ikääntyneille koituvien menojen ja maksujen alentamista.
Tänä vuonna ajankohtainen kysymys on myös eläkeläistoiminnan valtionavun turvaaminen. Eläkeläisjärjestöjen yleisavustusta veikkausvoittovaroista, jotka ovat jo pienentyneet koronapandemian seurauksena ja pienenevät edelleen, kun ongelmapelaamista pyritään vähentämään. Päätöksentekijöiden on jatkossakin nähtävä eläkeläistoiminta myös taloudellisen tuen arvoiseksi.
Toinen ajankohtainen aihe on hyvinvointialueiden muodostaminen eli ns. maakuntauudistus. Kuntien monien tehtävien siirtyessä suuremmille alueille uhkaa päätöksenteko karata ihmisten ulottuvilta. Vanhusneuvostot ja eläkeläisjärjestöt tarvitsevat siksi myös hyvinvointialueilla kunnon toimintaedellytykset ja osallisuuden päätöksentekoon.
Eläkeläisten on myös syytä olla huolissaan käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta ja elinympäristömme nopeasta tuhoutumisesta. Tarvittavat toimenpiteen vaikuttavat voimakkaasti myös ikääntyneiden elämään. Esimerkiksi palveluissa ja kodeissa tarvitaan viilennystä, uusia energiaratkaisuja ja liikenne sähköistyy nopeasti. Kaikessa tässä on myös ikääntymisen näkökulma otettava huomioon.
JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja
Jan,
hyviä pointteja.
Kotitalousvähennyksen lisäys hoiva- ja kotitalouspalvelujen osalta on hyvä. Tärkeää olisi kuitenkin ulottaa se niihin, joilla ei ole pienen eläkkeen vuoksi veroa, josta vähennyksen voi tehdä. Samalla kun verovähennystä lisätään olisi niille, jotka eivät pienten tulojen vuoksi siitä hyödy, osoitettava vastaava tuki suorana avustuksena.
yt. Kalevi