Alue- ja kuntavaalien tulos on nähtävä myönteisenä ikääntyneille. Tulos avaa mahdollisuuden keskittyä nykyistä
enemmän julkisiin palveluihin ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Siinä, missä hyvinvointialueet pakotetaan karsimaan palveluita, voivat kunnat osin astua sijaan. Asuminen, kulttuuri, liikunta ja elinympäristö ovat asioita, joista päätetään kunnissa.
Joka viides valittu valtuutettu on eläkeikäinen. He näyttävät todeksi sen, että vaikka eläkkeellä ihminen on sivussa työelämästä, ei hänen suinkaan tarvitse olla sivussa päätöksenteosta. Eläkeläisille kuuluu valta siinä missä muillekin.
Vaalit jäivät lähes joka toiselta äänioikeutetulta väliin. Taustalla taitaa olla se, että maailmanpolitiikan kuohunta on peittänyt alleen kaiken muun. Mielestäni medialla on itsekritiikin paikka – kansalaiset tarvitsevat ennen vaaleja tietoa äänestyspäätösten tueksi, vähemmän spekulointia maailmanpolitiikan epävarmalla tulevaisuudella.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla valtuustojen ja vanhusneuvostojen tulee ottaa väestön ikääntyminen huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Kunnissa on tärkeää ymmärtää, että eläkeläiset eivät ole kunnille rasite. Eläkeläiset ovat hyviä veronmaksajia, joilla on suhdanteista ja työllisyydestä riippumatta vakaa eläketulo. Rahat käytetään lähellä omassa kotikunnassa. Myöskään ikääntyneitä aiheutuvia sote-menoja ei tarvitse kunnissa pelätä – ne ovat hyvinvointialueiden vastuulla.
Ennustan, että näemme kuntien välisen kilpailun eläkeläisasukkaista. Siinä voittavat ne kunnat, jotka näkevät ikäystävällisyyden kannattavana investointina tulevaisuuteen.
JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja