Eläkejärjestelmämme väitetään olevan vaikeuksissa. Väestöennusteiden mukaan
lapsimäärän laskun myötä olemme muutaman kymmenen vuoden kuluttua tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä ei riitä maksamaan eläkkeitä.
Ratkaisuina järjestelmän vahvistamiseen on väläytelty eläkerahastojen sijoitusriskin kasvattamista sekä nykyisten että tulevien eläkkeiden heikentämistä. Eläkeläisjärjestöt vastustavat eläkkeiden leikkaamista yksissä tuumin. Eläkeuudistusta valmistelevan työryhmän esityksiä odotetaan vuodenvaihteen tienoilla.
Kaikki sukupolvet seisovat vuorollaan edellisten sukupolvien harteilla. Eläkejärjestelmän tapauksessa tilanne on osin myös päinvastainen: jos eläkkeellä olevat sukupolvet ovat kovin suuria, ei nuorempien työssäkäyvien sukupolvien hartioissa riitä enää leveys.
Jos syntyvyys laskee ennustetulla tavalla, ovat nykyiset työikäiset ikäluokat yllättäen uudet ”suuret ikäluokat” suhteessa nuorempiin. Eli olisimme vähän vastaavassa haasteessa kuin ennen sotienjälkeisten suurten ikäluokkien eläköitymistä, josta puhuttiin ”eläkepommina”.
Tuolloin ”leveyttä hartioihin” saatiin eläkemaksujen suuremmalla rahastoinnilla 1990-luvulta alkaen. Rahastointia on toteutettu vuosikymmeniä, ja erittäin mittaviksi kasvaneiden rahastojen tuotoilla voidaan nyt kattaa osa eläkkeistä. Varautuminen siis onnistui, eikä ”eläkepommi” koskaan räjähtänyt.
Onko meidän nyt varauduttava samalla tavalla, lisäämällä rahastointia tulevan uuden ”eläkepommin” varalle? Tämän suuntaisia puheenvuoroja ovat esittäneet mm. nuorisojärjestöt.
Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa syntyvyyden lisäksi olennaisesti maahanmuutto. Tilastokeskuksen eilen julkaistussa väestöennusteessa maahanmuutto Suomeen on noussut pysyvästi. Ennen koronapandemiaa nettomaahanmuutto oli noin 15 tuhatta henkilöä vuodessa, mutta viime vuonna jopa 58 tuhatta henkilöä.
Mikä sitten Suomeen väkeä vetää? Noususta noin puolet selittyy Ukrainan sodan aikaansaamalla pakolaisuudella. Olennainen syy lienee työvoimapula monilla aloilla. Työantajat ovat myös ryhtyneet aktiiviseen rekrytointiin ulkomailta. Esimerkiksi Filippiineiltä on saatu tällä tavoin helpotusta hoitajapulaan.
Jos maahanmuutto jää pysyvästi korkeammalle tasolle, tänne tulevat ihmisten otetaan vastaan ja työllistyvät hyvin, varmistetaan riittävästi leveyttä työssäkäyvien sukupolvien hartioihin. Samalla perustelut eläkkeiden heikentämiseltä murentuvat.
JAN KOSKIMIES
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja