Hallituksen ajamat säästöt ovat nopeasti kääntämässä sote-uudistuksen päälaelleen: hyvinvointialueet ovat karsimassa kovalla kädellä juuri
niitä eläkeläisille tärkeitä lähipalveluita, joita uudistuksella oli tarkoitus vahvistaa.
Eläkeläisten joukossa huoli palveluiden tilasta kasvaa. Jaamme yhteisen huolen myös ay-liikkeen kanssa: hallituksen ajama leikkauspolitiikka, yleinen työehtojen heikentäminen, aikuiskoulutustuen lakkautus, sosiaaliturvan suojaosien heikennykset ja sote-alan palkkojen sitominen vientialoihin heikentävät sote-alan vetovoimaa entisestään.
Ratkaisujen sijaan hallitus näyttää takertuvan hallitusohjelman kirjauksiin, vaikka ne tarkemmin katsottuna olisivat osoittautuneet kuinka vahingollisiksi tahansa.
Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat ja Eläkeliitto ovat ottaneet yhdessä kantaa palveluiden puolesta. Eläkeläisliitot kehottavat myös jäseniään osallistumaan yhdessä ay-liikkeen ja muiden järjestöjen kanssa mielenilmaukseen Helsingissä 1.2. ja tuomaan näin huolensa esille.
Suomessa tarvittaisiin suurten kysymysten ratkaisemiseksi yhteishenkeä. Asioiden runnominen läpi niukan eduskuntaenemmistön turvin, ilman aitoja neuvotteluja tai kunnon vaikutusarvioita vie meitä huonoon suuntaan. Ehkä tilanteen vakavuudesta kertoo sekin, että niin monet presidenttiehdokkaat ovat nyt peräänkuuluttaneet yhteistyötä.
Suomessa on palattava yhdessä tekemisen kulttuuriin. Valtiontalouden kohentamista ei saa sysätä heikoimpien vastuulle. Hyväosaisten suosiminen veronalennuksilla samaan aikaan kun muilta leikataan, ei kuulu solidaariseen yhteiskuntaan.
Olet kertonut tänään (9.4.2024) Iltalehdessä olevassa artikkelissa näin:
”Koskimiehen mukaan eläkeläiset ovat jo nyt vaikeassa asemassa palkansaajiin verrattuna. Jos eläkeläisiltä leikataan, he eivät pysty samalla tavalla kompensoimaan menetettyjä tuloja. Leikkaustoimet lisäisivät epäoikeudenmukaisuutta ja se johtaisi eläkeläisköyhyyteen.”
Olen samaa mieltä siitä, että pienituloisten eläkkeisiin ei saisi koskea, mutta siinä olet mielestäni väärässä, että kaikki eläkeläiset eivät pystyisi kompensoimaan menetettyjä tuloja, kun on olemassa eläkkeen saajia joiden eläketulot ylittävät kuukaudessa jopa 5-numeroisen summan. Ja mitä aikaisemmin olet syntynyt, niin sitä kauemmin olet voinut nauttia eläkevuosia mikä on aika monella konkarilla vaan lihottanut rahapussin kokoa. Näistä hyvätuloisista eläkeläisistä sitten todella moni muuttaa ulkomaille Suomesta nauttimaan eläkepäiviä, vieden suomalaisten vero- sekä sijoitustuottoja toiseen maahan. Jo vuonna 2017 Iltalehdessä uutisoitiin näin: ”Eläkeläisten maastamuutto on yleistynyt nopeasti, ja vuodesta 2013 lähtien maastamuuttotilastossa näkyy lähes pystysuoraa nousua 60-64- ja 65-69-vuotiaiden ikäluokissa.”
Kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja syntyvyys laskee, tarkoittaa se sitä, että tulevaisuudessa meillä on enemmän eläkkeen saajia, kuin maksajia. Tämä sitten tarkoittaa sitä, että eläkejärjestelmää ei pystytä ylläpitämään pelkästään verorahoilla. Tälläkin hetkellä eläkejärjestelmä nojaa täysin sijoitustuottoihin, mikä tulevaisuutta ajatellen on täysin epävarmaa, että sijoitukset tuottaisivat loputtomasti voittoa. Lisäksi on otettava huomioon, että vuodesta 2030 alkaen eläkeikää voidaan nostaa kahdella kuukaudella vuodessa, mikä todennäköisesti johtaa merkittävään eläkeiän nousuun. Tämä voi herättää huolta siitä, että ”saanko minä tulevaisuudessa enää lainkaan eläkettä?” erityisesti kun jatkuvasti kasvava tarve hillitä menoja voi aiheuttaa entistä suurempia paineita eläkejärjestelmälle.
Maahanmuuttajatkaan ei ole ratkaisu menetettyihin veroeuroihin, sillä jo vuonna 2022 työttömiä maahanmuuttajia oli 15% kaikista työttömistä, eli noin 38,000 työtöntä maahanmuuttajaa. Tämä 15% osuus kaikista työttömistä pääkaupunkiseudulla sai Kelan kaikista työttömyyden sosiaaliturvaetuuksista (toimeentulotuki, asumistuki, työmarkkinatuki) n. 48%.
Ratkaisu olisi ottaa käyttöön eläkkeen ja vuotuisen indeksikorotuksen laskennassa huomioon ne henkilöt, jotka saavat eläkkeen lisäksi osinkoja tai muita tuloja. Jopa minun, eli 26-vuotiaan työttömän peruskoulun matematiikalla on helppoa ymmärtää, että eläkejärjestöt tai hallitus eivät voi sälyttää tulevaisuuden eläkemaksuja yksinomaan nuorten harteille, joiden määrä jatkuvasti vähenee, vaan on leikattava, ja kunnolla jotta voidaan turvata eläkkeet myös tulevaisuudessakin.
Lähde 1: Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille – Asiantuntija: ”Hurjasti yliedustettuina”, https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5363493
Lähde 2: Maahanmuuttajille keskimäärin kaksinkertaisesti Kelan etuuksia Suomessa syntyneisiin verrattuna, https://yle.fi/a/3-11680542
Lähde 3: ”Eläkevarojen kasvu perustui pääosin 14,9 miljardin euron sijoitustuottoihin. Tulot olivat 32,1 miljardia euroa ja menot 34,5 miljardia euroa.”, https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/
Lähde 4: Eläkepäivät ulkomailla – IL selvitti: Näin se onnistuu, https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201705062200118186